Nainen miehen ruumiissa ja muita kliseitä

Menaiset-lehti 27.9.2018 kirjoitti miehen ruumiiseen syntyneestä naisesta. Artikkelissa sanoin ja kuvin välitetään gender-ideologian uskomuksia lukijoille. Siinä ”nainen, joka syntyi miehen ruumiiseen” kertoo, että ”totuus rikkoi hänen avioliittonsa”.

Menaiset-lehti sivuuttaa sen tosiseikan, että sukupuoli ei ole ihmisen henkinen ominaisuus tai minä, joka on irrallaan ihmisen biologisesta todellisuudesta. Aikuisten oikeasti ei ole mahdollista naisen syntyä miehen ruumiiseen. Kaikki miehen ruumiiseen syntyvät ovat pysyvästi miehiä. Miehen on mahdotonta tulla naiseksi, ihmisen keho ei  yksinkertaisesti kykene sellaiseen muutokseen. Se on niin ilmeistä, ettei tätä haluta julkisuuteen kerrottavan. Hauskaa sinänsä, että lehti, minkä nimessä mainitaan naiset, on kritiikittä omaksunut käsityksen, että miehetkin voivat olla naisia..

Transsukupuolisten kertomuksissa toistuu fantasiointi toiseen sukupuoleen kuulumisesta ja tarve toteuttaa todellista minäänsä. Kenenkään minuus ei kuitenkaan löydy oman sukupuolen hylkäämisellä, sukupuoli-elinten leikkauksilla, rintojen poistolla tai lisäyksellä, ei uusilla nimillä tai juridisen sukupuolen muutoksilla. 

Artikkelissa yritetään normalisoida sukupuoli-leikkauksen lopputulosta haastateltavan alastonkuvalla, kuin sanoen: ”katsokaa nyt, se on mahdollista. Miehet voivat tulla naisiksi ja naiset miehiksi.”

Ei ole luonnollista tai tervettä, että miehiltä leikataan penikset pois ja rakennetaan rinnat. Jotain on mennyt vakavasti pieleen terveydenhuollon puolella..

Artikkelin väliotsikossa lukee: Kun Zoe syntyy. Tällainen ilmaisutapa on eriskummallinen, sillä se viestittää ihmisen uudelleen syntymistä joksikin toiseksi.  Se on yhdenlainen uskontunnustus.

Mitä tällaiset artikkelit saavat aikaan sukupuoli-identiteetin hämmennyksestä kärsivisten ihmisten mielissä tai alaikäisissä, jotka kokevat epävarmuutta omasta identiteetistään?

Ihmisiä suorastaan yllytetään lähtemään tielle, jolla suoritetaan peruuttomattomia leikkauksia, missä jäädään kiinni loppuelämäksi hormonien ottamiseen ja jolla ihminen voi kadottaa oman identiteettinsä lopullisesti.

Jokainen, joka kokee empatiaa sukupuoli-identiteetin häiriöstä kärsivää lähimmäistä kohtaan, tulisi toimia totuudellisena peilinä tälle.

Transsukupuolisten todistuksissa toistuu kertomukset itsetuhoisuudesta. Asia on vakava ja sitä ei pidä ohittaa. Itsetuhoinen ihminen tarvitsee kokonaisvaltaista hoitoa ja apua.

Tuskin missään muussa tilanteessa  itsetuhoiselle ihmiselle ehdotettaisiin terveiden ruumiinosien pois leikkaamista tai vastakkaisen sukupuolen hormonien ottamista kuin silloin, kun kyseessä on ihminen, joka ilmaisee olevansa transsukupuolinen tai vaikkapa muunsukupuolinen. 

Tulemme epäilemättä näkemään ainakin kaksi asiaa Suomessa lähitulevaisuudessa. Yhä useammat ihmiset lähtevät muuttamaan sukupuoltaan, joskaan onnistumatta siinä.. ja toiseksi kaikenlainen kritiikki gender-ideologiaa kohtaan yritetään vaientaa yhä kiivaammin. Gender-ideologian menestyminen edellyttää sen eristämistä kriitikiltä.

Identiteettivähemmistöön kuuluvien haurauteen vedoten on esitetty, ettei oikeaa tietoa sukupuolesta saisi pitää esillä.

Toivon, että Suomessa ymmärrys sukupuolesta vahvistuisi ja mahdollisimman moni saisi kasvaa rauhassa tytöstä naiseksi tai pojasta mieheksi. Toivon ennen kaikkea, että sukupuoli-identiteetin kanssa kipuilevia autettaisiin tavalla, mikä mahdollistaisi  tasapainoisen ja hyvä elämän juuri sellaisina naisina tai miehinä, jollaisiksi nämä ovat syntyneet:  ihmisiä pitäisi tukea oman identiteetin säilyttämiseen trans-identiteetin sijaan. Tällaista rakkaudellista, totuudellista ja moraalisesti kestävää asennetta identiteettivähemmistöjä kohtaan on tätä nykyä vaikea löytää yhteiskunnallisesta keskustelusta. Siksi kai tämänkin artikkelin kirjoitin..

Kirjoittaja 

Susanna Koivula
Aito avioliitto ry:n puheenjohtaja