Kun eduskunta käsitteli loppuvuodesta 2014 lakiehdotusta avioliittolain muuttamisesta sukupuolineutraaliksi, lakivaliokunta esitti mietinnössään, että ennen näin merkittävien perheoikeudellisten lainsäädäntömuutosten toteuttamista tulisi laatia lapsivaikutusten arviointi.
Myös lapsiasiavaltuutettu, jolle on valtiosäännössämme uskottu tehtäväksi lapsen aseman ja oikeuksien huomioon ottamisen varmistaminen lainsäädännössä ja yhteiskunnallisessa päätöksenteossa, huomautti tästä.
Lapsiasiavaltuutettu totesi lausunnossaan 2.4.2014 lakivaliokunnalle, että valmistelussa on tehtävä nimenomainen lapsivaikutusten arviointi ja että lapsivaikutusten arviointi perustuu YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen mukaiseen vaatimukseen asettaa lapsen etu ensisijaiseksi kaikessa lapsiin kohdistuvassa päätöksenteossa ja että oikeusministeriö suosittaa arvioinnin tekemistä ohjeissaan. Myös lakivaliokunta nojasi mietinnössään näihin seikkoihin.
Avioliittolain muutoslaki kuitenkin hyväksyttiin 12.12.2014 eduskunnassa lapsivaikutusten arviointia tekemättä äänin 101-90. Lain on tarkoitus tulla voimaan maaliskuussa 2017.
YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen 3 artiklan 1 kohdassa on ilmaistu periaate, jonka mukaan lasta koskevassa päätöksenteossa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. YK:n lapsen oikeuksien komitea on kesäkuussa 2011 kehottanut Suomea ottamaan tämän asianmukaisesti huomioon muun muassa lainsäädäntömenettelyssä. Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmaan 22.6.2011 oli kirjattu kohtaan ”Perheiden, lasten ja nuorten hyvinvointi” lapsivaikutusten arvioinnin lisääminen kaikessa päätöksenteossa.
Perustuslain 22 §:n mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Lapsen etu selvitetään lapsivaikutusten arvioinnilla. Eduskunta menetteli tämän perus- ja ihmisoikeusvelvoitteen vastaisesti hyväksyessään ilman lapsivaikutusten arviointia avioliittolain muutoksen, joka muun muassa mahdollistaa samaa sukupuolta oleville pareille myös oikeuden hakea yhteisadoptiota.
Eduskunnan menettelyä on tältä osin pidettävä puutteellisena ja virheellisenä sekä hyvän lainvalmistelun periaatteiden vastaisena. Mikäli avioliittolain muutoslakiehdotuksesta olisi pyydetty lausunto perustuslakivaliokunnalta, on selvää, että valmistelua ei olisi pidetty asianmukaisena. Mittava sote-uudistuskin kaatui perustuslakivaliokunnassa muun muassa riittämättömiin vaikutusarviointeihin ja siihen, että valmistelussa ei oltu noudatettu hyvän lainvalmistelun periaatteita.
Eduskunnan menettelyvirheen vuoksi avioliittolain muutosasia pitää avata uudelleen ja valmistella asianmukaisesti, mikä tapahtuu parhaiten Aito avioliitto ry:n kampanjoiman kansalaisaloitteen eduskuntakäsittelyn yhteydessä. Tämä on tehtävä paitsi kansainvälisen ihmisoikeussopimuksen ja eduskunnan arvovallan niin ennen kaikkea lasten edun ja oikeuksien varmistamiseksi.
