Äitiyslaki lisäisi isättömien lasten määrää

Kuva: Freeimages.comKuva: Freeimages.com

Esitetty äitiyslaki on ainoastaan niitä naispareja varten, jotka tulevaisuudessa tulevat päättämään etteivät halua lapselle isää. “Palkinnoksi” tästä valinnasta naispari välttyy “pitkältä, raskaalta, loukkaavalta ja nöyryyttävältä prosessilta”. Tämä on omiaan houkuttelemaan jälkikasvusta haaveilevia naispareja valitsemaan hedelmöityshoidot, joissa käytetään sellaisia sukusoluja, joiden luovuttaja on kieltänyt isyyden vahvistamisen. Miksi kukaan niistä naispareista, joiden mielestä isä/isyys on korvattavissa, enää lain voimaantulon jälkeen päätyisi käyttämään sellaisten luovuttajien sukusoluja, jotka eivät ole kieltäneet isyyden vahvistamista?

Monimuotoiset perheet -verkoston projektipäällikkö Anna Moring on todennut, että sisäisen adoption prosessi yhä säilyy niissä tapauksissa, joissa käytetään sellaisten luovuttajien sukusoluja, jotka eivät ole kieltäneet isyyden vahvistamista. Mutta, ketä ovat nämä naisparit, jotka vielä äitiyslain säätämisen jälkeen valitsisivat tällaiset sukusolut? Onko heitä olemassakaan?

Äitiyslain promoaminen ja suosio osoittavat, että kyseiselle laille on tilausta. Toisin sanoen, on selvästikin olemassa naispareja, jotka a) eivät halua lapselle isää, ja b) ovat empineet raskautumishankkeen aloittamista, johtuen lapsen syntymän jälkeisestä “pitkästä, raskaasta, loukkaavasta ja nöyryyttävästä” sisäisen adoption prosessista. Nyt, jos äitiyslain voimaantulon myötä nämä haittapuolet poistuvat, on odotettavissa iso ryntäys sellaisiin hedelmöityshoitoihin, jotka mahdollistavat äitiyslain soveltamisen. Näin äitiyslain säätäminen tulisi lisäämään suunnitellusti isättömiksi syntyvien lasten määrää.

Jos äitiyslaki tulee voimaan, seuraa siitä hedelmöityshoitokustannusten korvaamisvaatimus yhteiskunnan verovaroilla. Tässä vaiheessa tullaan vetoamaan yhdenvertaisuuteen heteropareihin nähden. Jos ja kun hoidoista tulee vieläpä ilmaisia, vähentynee niiden naisparien määrä entisestään, jotka näkisivät vaivaa etsiäkseen tulevan lapsen isäksi kumppanuusvanhemman ja sopiakseen kumppanuusvanhemmuuden pelisäännöistä. Useat näkevät vaivattomampana ja riskittömämpänä vaihtoehtona sen, ettei mukana ole kolmansia tai neljänsiä osapuolia.

Sen jälkeen kun lapsen isättömyyteen johtavia hedelmöityshoitoja tarjotaan ilmaiseksi kaikille naispareille, tullaan yhdenvertaisuuteen vetoamalla vaatimaan myös sijaissynnytysjärjestelyjen laillistamista miespareille, mikä puolestaan johtaa äidittömien lasten määrän lisääntymiseen.

Kirjoittaja: Suvi Tarkkanen