(Blogipoiminta: Timo Lehtonen, Uusi Suomi puheenvuoro 30.7.2015)
Helsingin Sanomien mielipidepalstalla julkaistiin 28.7.2015 valtiotieteiden tohtori Outi Lepolan kirjoitus ”Uusi kansalaisaloite tasa-arvoista avioliittoa vastaan ei täytä lain vaatimuksia”. Tuollainen valtakunnan päälehdessä julkaistu väite on todella rohkea, varsinkin kun ajattelee missä asemassa oleva henkilö sen on kirjoittanut.
Valtiotieteiden tohtori Outi Lepolan kirjoitus ”Uusi kansalaisaloite tasa-arvoista avioliittoa vastaan ei täytä lain vaatimuksia” löytyy täältä: http://www.hs.fi/paivanlehti/28072015/a1437965328404
Seuraavassa on maallikon näkemys asiasta.
Tasa-arvoinen avioliittolaki vs sukupuolineutraali avioliittolaki
Outi Lepola ei kerro kirjoituksessaan millään tavalla mitä hän tarkoittaa käyttämällään ilmauksella ”tasa-arvoinen avioliitto”. Tarkoittaako hän kenties esimerkiksi sellaista avioliittoa, jossa molemmat aviopuolisot osallistuvat tasa-arvoisesti aviopuolisoiden yhteisen asunnon siivoamiseen?
On hyvin outoa, että valtiotieteiden tohtori kirjoittaa tuossa kirjoituksessaan tasa-arvoisesta avioliitosta!
Outi Lepolan tarkoittama kansalaisaloite on käsittääkseni Aito avioliitto -kansalaisaloite https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1175.
Hän antaa ymmärtää, että hänen tarkoittamansa kansalaisaloite olisi jotain vastaan.
Aito avioliitto -kansalaisaloite ei ole millään tavalla mitään eikä ketään vastaan!
Se ei ole tarkoitettu esimerkiksi tasa-arvoista avioliittoa eikä tasa-arvoista avioliittolakia vastaan.
Tiedoksi: Voimassa oleva avioliitolaki (234/1929) on tasa-arvoinen – lue lisää: ”Avioliittolaki on jo tasa-arvoinen – aloitteen mukainen laki olisi sukupuoleton”
Kielitoimiston johtaja Salli Kankaanpää on todennut seuraavaa:
”Sana ”tasa-arvoinen” ei kuitenkaan sinänsä ilmaise, keiden kannalta laki on tasa-arvoinen, vaan tarkoitettu merkitys on opittava erikseen. Sen sijaan ilmaus ”sukupuolineutraali avioliittolaki” on merkitykseltään läpinäkyvä ja siten täsmällisempi kuin ”tasa-arvoinen avioliittolaki”.”
Asiassa on siis yksiselitteisempää ja hyvän suomen kielen kannalta parempi käyttää ilmausta ”sukupuolineutraali avioliittolaki”, kuin ilmausta ”tasa-arvoinen avioliittolaki”.
Aito avioliitto -kansalaisaloite ei ole ketään eikä mitään vastaan
Avioliittolain muutoslain 156/2015 voimaan tulo muuttaisi kahteen sukupuoleen perustuvan voimassa olevan avioliittolain sukupuolesta riippumattomaksi, sukupuolineutraaliksi (sukupuoleton) avioliittolaiksi. Sellaisen lain mukaan esim. kaksi miestä keskenään saisi mennä avioliittoon ja saisi yhdessä adoptoida heille vieraan lapsen.
Aito avioliitto -kansalaisaloite on tarkoitettu avioliiton säilyttämiseksi avioliittolaissa jatkossakin vain miehen ja naisen välisenä liittona. Aloitteen tarkoitus on saada kumottua avioliittolain muutoslaki 156/2015.
Aloitteessa todetaan: ”Aloitteen tarkoitus toteutuu, kun avioliittolain muuttamisesta annettu laki kumotaan ennen sen voimaantuloa, jolloin voimassa olevat avioliittolain säännökset jäävät edelleen voimaan ja avioliitto säilyy vain miehen ja naisen välisenä liittona.”
Aito avioliitto -kansalaisaloite ei ole ketään, mitään kansanryhmää, eikä mitään asiaa vastaan.
Avioliittolain muutoslailla 156/2015 ei ole säädetty kellekään ihmiselle eikä millekään kansanryhmälle tai -ryhmille oikeutta mennä avioliittoon – muutoslailla ei ole annettu kellekään perusoikeutta. Ei myöskään siinä tapauksessa, että muutoslaki tulisi voimaan. Avioliittolain säännöksiin perustuen oikeus mennä avioliittoon on olemassa jokaisella täysi-ikäisellä miehellä ja naisella jo nyt (ellei avioliiton este ole sitä vastaan)! Jos muutoslaki 156/2015 kumotaan, niin kumoaminen ei tarkoita, että yhdeltäkään ihmiseltä otettaisiin pois oikeus mennä avioliittoon (perusoikeus). Tuossa tapauksessa kukaan ei menetä mitään ihmisoikeutta.
Aito avioliitto -kansalaisaloitteen kansalaisaloitelain mukaisuus
Valtiotieteiden tohtori Outi Lepola väitti kirjoituksessaan seuraavaa: ”Huomionarvoista on, että tämä aloite on kansalaisaloitelain vastainen”. Hän ei kuitenkaan perustellut tuota väitettään oikeaksi. Hän lainaa kansalaisaloitelakia koskevaa hallituksen esitystä, mutta ei mainitse suoraan sitä perusteluksi väitteelleen.
Hallituksen esityksen HE 46/2011 kohdassa Yleisperustelut, Nykytila todetaan seuraavaa: ”Aloite voi koskea voimassa olevan lainsäädännön muuttamista tai kumoamista taikka kokonaan uuden lain säätämistä jostakin asiasta”.
Tuon asian toteaminen Hallituksen esityksen kohdassa Yleisperustelut ei tee Aito avioliitto -kansalaisaloitteesta kansalaisaloitelain (12/2012) vastaista. Aloitteen avulla on tarkoitus kumota Suomen säädöskokoelmassa julkaistu muutoslaki 156/2015 (olemassa oleva laki), joka on säädetty tulemaan voimaan 1.3.2017. Kyseinen kansalaisaloite on päivätty 29.3.2015, eli sen jälkeen, kun muutoslaki 156/2015 annettiin ja vahvistettiin 20.2.2015.
Hallituksen esityksen HE 46/2011 kohdassa ”Yksityiskohtaiset perustelut” todetaan mm. seuraavaa:
”Perustuslain 53 §:n 3 momentti sisältää mahdollisuuden sekä säädöstekstin muotoon laaditun lakiehdotuksen että väljemmin muotoillun, lainvalmistelutoimiin ryhtymistä koskevan ehdotuksen tekemiseen.” ja ”Pykälän 1 momentin mukaan kansalaisaloite voisi sisältää lakiehdotuksen tai ehdotuksen lainvalmisteluun ryhtymisestä. Lakiehdotus tarkoittaisi sitä, että aloite olisi valmisteltu lakitekstin muotoon.”
Kohdassa ”Yksityiskohtaiset perustelut” ei mainita mitään sellaisesta asiasta, johon Outi Lepola viittaa kirjoituksessaan.
Kansalaisaloitelain (12/2012) kohdassa 4 § ”Kansalaisaloitteen muoto” todetaan seuraavaa:
1) kansalaisaloite sisältää lakiehdotuksen tai ehdotuksen lainvalmisteluun ryhtymisestä sekä ehdotuksen perustelut;
2) aloitteella on oltava sen sisältöä kuvaava otsikko;
3) aloite on päivättävä;
4) samaan aloitteeseen ei saa sisällyttää erilaisia asioita; ja
5) aloite laaditaan suomen tai ruotsin kielellä taikka molemmilla kielillä.
Aito avioliitto -kansalaisaloite täyttää kaikki edellä tarkoitetut kansalaisaloitteen ”muotovaatimukset”:
1) aloite sisältää lakitekstin muotoon kirjoitetun lakiehdotuksen sekä ehdotuksen perustelut;
2) aloitteella on sen sisältöä kuvaava otsikko;
3) aloite on päivätty;
4) aloite ei sisällä erilaisia asioita – se sisältää vain yhden lakiehdotuksen; ja
5) aloite on laadittu suomen kielellä.
Jos lainsäätäjä olisi kansalaisaloitelakia (12/2012) säätäessään tarkoittanut, että kansalaisaloitetta ei saa tehdä sellaisen olemassa olevan muutoslain kumoamisesta, joka ei ole vielä tullut voimaan, niin asiasta olisi kaiken järjen mukaan mainittu erikseen kansalaisaloitelaissa. Esimerkki tuollaisesta muutoslaista on laki 156/2015 joka on olemassa, mutta ei ole tullut vielä voimaan.
Oikeusministeriö ohjeistaa kansalaisia osoitteessa https://www.kansalaisaloite.fi/fi seuraavasti:
Kansalaisaloitteella
1) ehdotetaan uutta lakia
2) muutosta olemassaolevaan lakiin tai
3) olemassaolevan kumoamista
Tuo ohjeistus sallii kansalaisaloitteen tekemisen sellaisen olemassa olevan muutoslain kumoamisesta, joka ei ole vielä tullut voimaan.
Kaksi kuviteltua esimerkkitapausta:
1) Jos muutoslaki A annetaan 30.7.2015 ja se on säädetty tulevaksi voimaan tuona samana päivänä 30.7.2015, niin sen kumoamisesta saa julkaista kansalaisaloitteen 30.7.2015 (kannatusilmoitusten keräys alkaa tuolloin).
2) Jos muutoslaki B annetaan 30.7.2015 ja se on säädetty tulevaksi voimaan 31.7.2015, niin Outi Lepolan tulkinnan mukaan muutoslain B kumoamisesta ei saa julkaista kansalaisaloitetta vielä 30.7.2015 (aloittaa kannatusilmoitusten keräystä), mutta aloitteen saa hänen tulkintansa mukaansa julkaista 31.7.2015.
On aivan ilmeistä, että hallituksen esityksen HE 46/2011 perusteluissa on asiaa koskeva puute, koska siinä ei ole mainittu, että aloite voi koskea myös sellaisen olemassa olevan lain muuttamista tai kumoamista, joka ei ole vielä tullut voimaan.
Kansalaisaloitelakia tulkittaessa pitää lähteä siitä, mikä on ollut lainsäätäjän perimmäinen tarkoitus koskien kansalaisten oikeutta tehdä kansalaisaloitteita. Jos kansalaisille kuuluvaa oikeutta asiassa olisi ollut syytä rajoittaa esimerkiksi Outi Lepolan esille tuomasta seikasta johtuen, niin perustelu rajoittamiseen olisi pitänyt esittää hallituksen esityksessä.
Hallituksen esityksessä HE 46/2011 todetaan seuraavaa:
”Merkittävimpiä aloiteoikeuden ulkopuolelle jääviä asiaryhmiä ovat kansainvälisten velvoitteiden hyväksyminen ja niiden irtisanomisen hyväksyminen sekä valtion talousarvioasiat. Valiokunta piti tärkeänä, että kansalaisaloitteen tekemiselle ei täydentävässä lainsäädännössä aseteta liian tiukkoja muodollisia vaatimuksia.”
Aihetta on käsitelty myös täällä: ”Pauli Rautiainen: Kaikki kansalaisaloitteet on otettava vakavasti”
Lopputoteamus
On järkevintä pyrkiä kumoamaan huono muutoslaki ennen kuin se tulee voimaan eikä vasta sen jälkeen, kun se on jo tullut voimaan.
Huomautus: Juuri kun olin kirjoittanut edellä olevan tekstin, niin luin hs.fi-sivustolla 29.7.2015 julkaistun tuoreen jutun ”Asiantuntijat: Tasa-arvoisen avioliittolain kumoamista vaativan aloitteen käsittelylle ei esteitä”, jossa todetaan mm. seuraavaa ”Lepolan johtopäätös on virheellinen sekä perustuslain että kansalaisaloitelain kannalta, sanoo julkisoikeuden tutkija Pauli Rautiainen Tampereen yliopistosta. Hänen mukaansa Lepolan argumentaatio rakentuu asiayhteydestään irrotettujen lauseiden pohjalle eikä kestä oikeudellista tarkastelua.”
Viite: http://www.hs.fi/kotimaa/a1438138155977
Taisi osua kiville: ”Aito Avioliitto-yhdistyksen kansalaisaloite karahti kiville” – Juho Antikainen 28.7.2015
http://jiihooantikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/199100-aito-avioliitto-yhdistyksen-tyo-karahti-kiville
Maalaisjärkeä käyttämällä päätyy usein oikeaan johtopäätökseen!
