Puolan presidentinvaalit 13.7.2020 ovat herättäneet paljon mielenkiintoa, tulevaa vaalitulosta oli ennalta kutsuttu Euroopan suuntaa sanelevaksi ja Iltalehti otsikoi ennen vaalia kyseeessä olevan jopa ”kansakunnan kohtalo”. Nyt tiedämme kansakunnan kohtalosta tarkemmin lähimmän 5 vuoden ajalta vaalituloksen selvittyä. Puolalaiset valitsivat perhearvoja puolustavan sekä oman maansa etusijalle asettavan ja EU:n suunnalta tulevaan painostukseen kriittisesti suhtautuvan Andrzej Dudan presidentiksi. Konservatiivinen Duda sai äänistä 51,2% ja liberaali vastaehdokas Rafał Trzaskowski 48,8%. Kireähenkisyyttä toisen kierroksen kamppailussa ehdokkaiden välillä kuvaa se, että he eivät näkemäni uutisen mukaan suostuneet edes yhteiseen vaalipaneeliin. Toinen kierros jäljellä olleiden kahden ehdokkaan välillä käytiin, koska kukaan ensimmäisellä kierroksella ei suoraan saanut yli 50% kannatusta. Ensimmäisellä kierroksella Duda sai 43,5% ja vastaehdokas 30,5%.
Vaaleihin liittyi myös dramatiikkaa, jota en ole huomannut Suomessa uutisoidun: Muuan osittain saksalaisomisteinen iltapäivälehti lobbasi Puolassa niin voimakkaasti liberaalia ehdokasta artikkelissaan, että Duda alkoi kutsua toimintaa ”Saksan vaalihyökkäykseksi”. Tapaus ei ollut vähäinen, sillä Puolan ulkoministeri kutsui keskusteluun Saksan diplomatin arvostellen Saksan puuttumista Puolan vaaleihin. Saksan edustaja kiisti valtion itse puuttuneen asioihin.
Ehdokkaat ovat aika voimakkaita toistensa vastakohtia. Haastaja Trzaskowski on liberaali, joka lobbaa sukupuoli-ideologiaa ja EU:n tavoitteita. Vaalit voittanut konservatiivinen Duda on perhemyönteinen ja suhtautuu puolestaan hyvin kriittisesti siihen, mitä EU yrittää sanella tai pakottaa Puolalle. Asetelma EU:n osalta näyttää samankaltaiselta, kuin Unkarinkin tapauksessa. Pääajatus menee likimain näin, tämä ei ole tarkka sanasta sanaan lainaus:
”Osaamme itse päättää oman maamme asioista, taloutta edistävät asiat sopivat hyvin, mutta emme halua muiden puuttumista Puolan sisäisiin asioihin emmekä myöskään sukupuoli-ideologiaanne, joka on tuhoisampi kuin kommunismi.”
Epäilemättä Duda tietää hyvin ja ymmärtää kommunistisessa maassa asuneena, mistä puhuu. Samaa ei voi aina sanoa liberaalien toimittajiemme ja läntisten, useimmiten liberaalien uutistoimistojen kommentoinnista, jotka siteeraavat sukupuoli-ideologiaan liittyviä asioita väärin tai vääristellen ymmärtämättä sukupuoli-ideologiaa ja sen tuhoisuutta monin tavoin koko yhteiskunnalle ja nykyään erityisesti myös nuorille. Sukupuoli-ideologia on vääristänyt myös koulujen oppimateriaaleja hyvin haitallisella tavalla. Sukupuoli-ideologiaan liittyy paljon perättömiä väittämiä, esimerkiksi väitteet ihmisen lukemattomista sukupuolista tai synnyttävistä miehistä. Sukupuoli-ideologia on aikamme haitallisimpia ihmisen itse luomia ilmiöitä niin terveydelle kuin koko yhteiskunnallekin.
Toinenkin asia esimerkiksi Puolaan ja Unkariin liittyen: ”Eurooppalaisista arvoista” puhuminen on aikamoista vääristelyä silloin, kun sillä tarkoitetaankin todellisuudessa konservatiivisten arvojen tuhoamista ja niiden korvaamista liberaaleilla arvoilla sekä sukupuoli-ideologialla. Puolassa ja Unkarissa tämä näytttäisi olevan tiedostettu. Myös Ison Britannian tyytymättömyyden aihe, ennen kuin se erosi, oli EU:n pyrkimys sanella asioita jäsenvaltioille. Itse asiassa juuri tuosta EU:n sanelupolitiikasta kuultiin vielä eron ilmoittamisen jälkeenkin, kun britit tuulettivat tuntemuksiaan EU-kokemuksistaan.
Kahtiajako, liberaalit vastaan konservatiivit, määrittelee yhä enemmän sitä, taantuuko yhteiskunta ja valtiovallan toiminta jatkossa arvopohjaltaan liberaalin arvorappion tielle saaden aikaan monia yhteiskunnallisia haittoja (lienee tuttua meille Suomessa?) vai jatkuuko kehitys hyvään suuntaan, jossa tavallinen perhe tiedostetaan yhteiskunnan sekä tärkeimmäksi että sitä ylläpitäväksi yksiköksi, jota valtiovallan tulee ensisijaisesti suojella.
Tiedotusvälineissämme uutiset ovat toistelleet liberaalien lähteiden voivottelua, kun puolalaiset valitsivat ”väärin” eikä niin, kuin liberaalit toimittajat olisivat halunneet. Juttuun on tietysti laitettu usein vielä kaikille tuttu solvaus siitä, kuinka konservatiivinen ehdokas on ”vanhanaikainen” ja liberaali ”nykyaikainen” tai ”edistyksellinen”, ettei jäisi huomaamatta toimittajan pakkomielle värittää uutista omalla konservatiivivastaisella mielipiteellään.
Olemme iloisia, että perhearvojen puolustaja valittiin Puolan presidentiksi.
Onnitellaan yhdessä häntä: Bravo president Andrzej Duda — and congratulations for re-election!