Kroatian parlamenttivaaleissa 5.7.2020 tapahtui huomattavia ja samalla yllättäviä muutoksia, joita mielipidetiedustelut eivät osanneet ennustaa. Suunta oli selkeästi konservatiiviseen suuntaan. Iloisia kasvoja näkyi valokuvissa paljon keskustaoikeistolaiseksi luokitellussa Andrej Plenkovic:in johtamassa ”Kroatian Demokraattinen Unioni” eli HDZ-puolueessa, joka sai 66 paikkaa 151 paikkaisesta parlamentista. He eivät tarvitse kuin 10 paikkaa tukea jostain muusta puolueesta ollakseen enemmistö parlamentissa. Rankan häviön kokonaispaikkaluvussa verrattuna HDZ-puolueeseen koki SDP-vetoinen ”Restart” eli ”Uusi alku”-ryhmittymä, josta gallupit olivat ennustaneet maan suurinta puoluetta. Se jäi toiseksi suurimmaksi ryhmäksi 41 paikallaan. Ryhmittymän johtaja ilmoitti olevansa valmis eroamaan.
Ei tässä vielä kaikki yllätykset. Uusi tulija vaaleissa oli muusikkonakin tunnetun, mutta kokeneen poliitikon Miroslav Škoron vain neljä ja puoli kuukautta ennen vaaleja perustama uusi ”Homeland Movement” eli DPMŠ-puolue, joka sai 16 paikkaa ja kertaiskulla nousi kolmanneksi suurimmaksi ryhmäksi. Miten tyhjästä ilmestynyt ja vain lyhyen aikaa toiminut konservatiivinen puolue sai näin hyvän tuloksen?
DPMŠ-puolueen etusivulla tulee esiin kroatialaisuus ja kotimaa, kuten nimestäkin ”Kotimaa-liike” voi arvata. Liikkeen perustuskirja on mielenkiintoinen (Chrome-selain kääntää sen suomeksi sopivilla asetuksilla). Siitä ilmenee, että perustusvaiheessa yksi puolueen tarkoituksista oli rikkoa SDP:n ja Demokraattisen Unionin (HDZ) ”tehoton/mitään aikaansaamaton” kaksinvalta eli duopoli. Asia onnistuikin, mutta hieman yllättävällä tavalla: SDP kyllä meni takapakkia, mutta HDZ ei kuihtunutkaan, vaan siitä tuli vaalien suurvoittaja samalla kun uusi tulija DPMŠ nousi suoraan kolmoseksi. DPMŠ saattoi antaa yllättävän avun vaalit voittaneelle Demokraattiselle Unionille (HDZ) samalla kun lähetti SDP:n alamäkeen. Puolueen ohjelmasta löytyy dokumentit netistä. Google-käännös yhdestä dokumentista löytyy täältä. Sen perusteella uuden DPMS-puolueen ohjelma näyttää sekä isänmaalliselta että perhearvoja turvaavalta, tässä lyhennelmä:
- Kroatian kansalliset edut ja isänmaallisuus
- Perinteisten perhearvojen kunnioittaminen ja suojaaminen ja elämän suojaaminen hedelmöityksestä alkaen
- Uskonnonvapaus ja oikeus julkiseen todistukseen omasta uskonnostaan
- Kunnioitetaan kansalaisten oikeutta ilmaista mielipiteitään ja vakaumustaan vapaasti
Konservatiivisiksi luettavista puolueista ei näytä ainakaan Kroatiassa olevan pulaa ja ne myös menestyivät vaalissa hyvin. Aidon avioliiton kannalta on ilahduttavaa perhearvojen laaja kunnioittaminen, suojelu ja niiden näkyvä käyttäminen vaaliteemana. Huomionarvoista on myös uskonnon- ja sananvapauden erikseen maininta ja se, että elämän suojelu on erityisesti konservatiivien arvostamia asioita. Jotain tuttua ehkä tuossa konservatiivisessa kivijalassa ”isänmaa-koti-uskonto”, johon on lisätty myös ”uskonnon/sanan/mielipiteenvapaus”.
Isojen ryhmien vastakohtana pääosin yksittäisiä paikkoja saaneita pienryhmiä eri kansallisuuksiin tai etnisyyksiin liittyen on iso joukko. Näiden väliin jää vielä ”liberaaliksi konservatiiviksi” mainittu Most 8 paikalla ja Vihervasemmisto 7 paikalla. Kaikkiaan tuloksista löytyy huimat 14 eri puoluetta.
Lehtitiedoissa analyytikoiden mukaan hallitus voidaan muodostaa pian NRZ-puolueen voiton ollessa näin vahva, jolloin puolue voi valita mukaan kenet haluaa, pitkällisiä neuvotteluja ja yhteisen linjan hakemista ei arvatenkaan tarvita.
Kroatian vaalit ovat olleet mielenkiintoiset ja erikoiset käänteiltään. Tuosta huolimatta ne eivät silti ole saaneet paljoakaan uutishuomiota Suomessa. Lieneekö syynä vahva kehitys konservatiiviseen suuntaan, esimerkiksi isänmaallisuuden vahvistuminen ja selvä halu suojata perhearvoja? Tuollainen selvä kehitys konservatiiviseen suuntaan ei näytä kuuluvan liberaalien tiedotusvälineidemme suosikkiaiheisiin.