Valtiotieteiden tohtori Outi Lepola esitti HS:n mielipidesivuilla tiistaina 28.7. Aito avioliitto -aloitteen olevan kansalaisaloitelain vastainen, koska aloite ”kohdistuu vastikään vahvistettuun lakiin, joka ei ole vielä voimassa, ja sen tarkoituksena on tukea edelleen voimassa olevaa lakia.” Asiantuntijat ovat kuitenkin Lepolan kanssa eri mieltä.
Tampereen yliopiston julkisoikeuden yliopistotutkija Pauli Rautiainen vastasi Lepolalle seuraavana päivänä Suomen valtiosääntöoikeudellisen seuran ajankohtaispalstalla kirjoituksessaan: ”Kaikki kansalaisaloitteet on otettava vakavasti” (Perustuslakiblogi 29.7.2015) muun muassa näin:
Monet tasa-arvoista avioliittolakia koskeneen kansalaisaloitteen kunnollista käsittelyä vaatineet ovat nyt vaatimassa, että tasa-arvoisen avioliittolain kumoamista koskeva kansalaisaloite pitäisi haudata eduskunnassa valiokuntakäsittelyn syövereihin. Tällaiset puheenvuorot eivät edistä demokratiaa, jonka peruslähtökohtiin kuuluu kaikenlaisista lainsäädäntöaloitteista keskustelu mahdollisimman avoimesti ja tasapuolisesti.
Helsingin Sanomissa julkaistiin hiljan mielipidekirjoitus ”Uusi kansalaisaloite ei täytä lain vaatimuksia”. Siinä pyöritellään muutamaa kokonaisuudesta irrotettua lausetta kansalaisaloitelakia koskeneen hallituksen esityksen yleisperusteluista. Niiden avulla kirjoituksessa päätellään, ettei Aito avioliitto –yhdistyksen alulle panema kansalaisaloite täytä kansalaisaloitelaissa asetettuja muotovaatimuksia. Kirjoitus on hyvä esimerkki puheenvuorosta, jossa ei-toivottu kansalaisaloite yritetään torpata asia-argumentaation sijaan erityyppisiä muotovirheitä etsimällä.
Mielipidekirjoituksessa esitetty ajatus, ettei kansalaisaloitteessa voida esittää muutoksia helmikuussa 2015 annettuun lakiin avioliittolain muuttamisesta ennen tuon lain voimaan tuloa maaliskuun alussa 2017, perustuu kansalaisaloitelain virheelliseen tulkintaan. Niin perustuslain kuin kansalaisaloitelain perusteella on selvää, että kansalaisaloite voi koskea minkälaisia lainsäädäntöasioita tahansa.
Samoin Helsingin Sanomissa asiantuntijat torjuivat Lepolan tulkinnan. Artikkelissa ”Asiantuntijat: Tasa-arvoisen avioliittolain kumoamista vaativan aloitteen käsittelylle ei esteitä” (HS 29.7.2015) oikeusministeriön demokratiapalveluiden erityisasiantuntija Laura Nurminen ei näe mitään laillista estettä Aito avioliitto -kansalaisaloitteen käsittelylle eduskunnassa. Nurminen toteaa Helsingin Sanomille muun muassa:
Syy, että tämä aloite on voitu julkaista on se, että edellinen, tasa-arvoista avioliittoa koskeva laki on jo päätetty ja joka tapauksessa tulossa voimaan. Siinä mielessä uusi aloite ehdottaa muutosta tähän päätökseen.
Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen on samoilla linjoilla. ””Kaikki kansalaisaloitteet, jotka täyttävät 50 000 kannattajan rajan ja muut ehdot, pitää sinällään ottaa käsittelyyn”, Ojanen toteaa. ”Perustuslain näkökulmasta on eri asia, rajataanko vai edistetäänkö lailla ihmisoikeuksia, ja uusi aloite veisi niitä harppauksen taaksepäin”, Ojanen jatkaa.
Helsingin Sanomien haastattelemien Ojasen ja Rautiaisen pohdintoihin perustuslaista ja ihmisoikeuksista voidaan vastata sekä lakivaliokunnan mietinnön että perustuslakivaliokunnan aiempien lausuntojen pohjalta.
Kansalaisaloitteen tekstissä (kts. täältä) viitataan eduskunnan lakivaliokunnan mietintöön 14/2014 vp 20.11.2014, joka hylkäsi sukupuolineutraalia avioliittolakia ajaneen kansalaisaloitteen muun muassa todeten seuraavasti:
”Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännössä samaa sukupuolta olevien henkilöiden parisuhteet on ulotettu ihmisoikeussopimuksen 8 artiklassa turvatun perhe-elämän suojan ja 14 artiklassa tarkoitetun syrjintäkiellon piiriin. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Euroopan ihmisoikeussopimuksesta tai Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytännöstä ei kuitenkaan seuraa jäsenvaltioille velvollisuutta säätää samaa sukupuolta olevien avioliittoa.”
Nykyinen oikeustila ei siten edellä esitetyn perusteella ole perustuslain tai Euroopan ihmisoikeussopimuksen vastainen.
Perustuslakivaliokunnan jäsenenä toiminut kansanedustaja Harry Wallin (sd) vastaa Ilkka -lehden mielipidepalstalla (Harry Wallin vastaa, Ilkka -lehti 21.7). saamaansa palautteeseen siitä, että sukupuolineutraali avioliitto olisi ihmisoikeuskysymys. Wallin kirjoittaa:
[P]erustuslakivaliokunta on kahteen otteeseen asiaa käsitellyt vuosina 2001 ja 2011 ja todennut lausunnossaan, ettei nykyinen perinteinen avioliitto ole perustuslain vastainen eikä siten ole ihmisoikeuskysymys. Tämän asian vuosien 1999-2003 perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana toiminut Kimmo Sasi puheenvuorossaan lähetekeskustelussa viime syksynä vahvisti. Myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ja Euroopan ihmisoikeussopimus ei velvoita tässä asiassa jäsenvaltioista, vaan se jää jäsenvaltion harkintaan.
Harry Wallin jatkaa:
Lakivaliokunta toteaa mm., että avioliitto on vanha, perinteinen perheoikeudellisen instituutio ja parisuhdemuoto, jolla on suuri merkitys ihmisille ja yhteiskunnalle. Avioliiton muuttamisella sukupuolineutraaliksi olisi suuret vaikutukset yhteiskuntaan ja läpi mennessään avaisi mm. ulkopuolisen adoption mahdollisuuden. Aito avioliitto kansalaisaloite on saavuttanut tarvittavan 50 000 kannattajan rajan, jotta aloite tulee eduskunnan käsittelyyn, joka on hyvä asia.
Nyt jo yli 60 000 suomalaisen allekirjoittama kansalaisaloite on siten kansalaisaloitelain, perustuslain ja ihmisoikeuksien mukainen.
Avioliiton uudelleenmäärittely sukupuolineutraaliksi ei ole ihmisoikeus.
Avioliiton säilyttäminen miehen ja naisen liittona sen sijaan suojelee lapsen lähtökohtaista ihmisoikeutta saada syntyä oman biologisen isänsä ja äitinsä lapseksi ja kasvaa heidän hoidossaan.
Kansalaisaloitteen nimienkeruu jatkuu 29.9. saakka ja siihen voi osallistua netissä oikeusministeriön kansalaisaloitepalvelussa tästä linkistä: www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1175 tai täyttämällä paperisen kannatusilmoituksen, jonka voi ladata yhdistyksen nettisivuilta kohdasta ”Materiaalit”.
