Turhaan parjattu morsian

Kuva: Freeimages

Avioliittolain muutoksen kumoamisesta äänestetään eduskunnassa vielä helmikuun aikana. Siitä ovat uutisoineet jo useat mediat tuoreeltaan.

http://beta.oikeamedia.com/
http://www.ksml.fi/kotimaa/Lakia-tasa-arvoisen-avioliittolain-kumoamisesta-ollaan-tuomassa-eduskuntaan/930182
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/214510-raju-riita-avioliittolaista-kokoomus-valmis-riskeeraamaan-pitaakseen-perussuomalaiset

Lakivaliokunta tekee aloitteesta hylkäävän mietinnön eli ehdottaa aloitteen sisältämän lakiehdotuksen hylkäämistä. Lakivaliokunnan enemmistö antoi siis rukkaset aito avioliitto -aloitteelle, mutta eduskunnan enemmistö voi edelleen ottaa omakseen tämän turhaan ”parjatun morsiamen” äänestämällä mietinnön vastalauseen puolesta ja sanoa tälle: tahdon, enkä sinusta luovu.

Edellisen eduskunnan lakivaliokunta antoi rukkaset Tahdon13 -aloitteelle vakavin perustein, kun taas Aito avioliitto -aloitteelle nykyisen eduskunnan lakivaliokunta viittasi kintaalla kuin mielijohteesta. Jälkimmäistä aloitetta tarkasteltiin perustuslakivaliokunnassa pitkälti ”parasta ennen päiväys” -näkövinkkelistä, unohtaen mitä tuote sisältää. (Huom! Timantit ovat ikuisia.)

Perustuslakivaliokunnan viime viikkoisesta lausunnosta puuttuu jotain keskeistä, siinä ei nimittäin tuoda esille avioliittolain muutoslain laiminlyötyjä lapsivaikutusarvioita. Aivan kuin lapsen edulla ja oikeuksilla ei olisi merkitystä avioliittolainsäädännössä, vaikka siihen liittyy adoptio-oikeudet. Avioliittolaki myös muokkaa laajemmalla tasolla kaikkien kansalaisten käsitystä perheestä ja lapsen parhaasta.

1.3 astuisi kyllä samaa sukupuolta olevien parien näennäisoikeudet voimaan, joiden perään perustuslakivaliokunta lausunnossaan kyseli. Sen sijaan aidot oikeudet, kuten lapsen oikeus kasvaa vanhempiensa hoidossa/ ja lapsen oikeudet adoptiossa sekä sanan- ja ilmaisunvapaus häivytettäisiin taka-alalle suvaitsevaisen rakkauden hengessä 1.3 alkaen. Avioliiton alkuperäinen tarkoitus ja hyödyllisyys yhteiskunnalle on kuin vanha viisaus, jota ei enää muisteta, mutta minkä unohtaminen tulee kalliiksi.

Kaikki parisuhteet eivät ole samanlaisia, niiden rakenne ja yhteiskunnallinen merkitys eroavat. Kahden miehen, kahden naisen tai yhden miehen ja yhden naisen muodostama liitto tarkoittavat käytännössä kolmea erilaista liittoa. Perheen muodostuksen kannalta eroavaisuudet ovat hyvin merkittävät. Ei olisi pitänyt edellisen eduskunnan niin herkästi taipua ”naisen ja miehen välinen avioliittolaki syrjii”-huutojen edessä kuin alakoulun limudiscon limbo-kisassa konsanaan..

On viisautta nähdä, että erilaisuus ei ole kaiken tasapäistämistä ja olla niputtamatta kaikkia parisuhteita yhden ja saman (avioliitto)lain alle.

Helmikuussa voidaan tehdä, mitä on tehty historiassa aiemminkin: mielenmuutos. Sitä odottaen.

Kirjoittaja Susanna Koivula,
Aito avioliitto ry