Kylläpä oli pimeää menoa 11.5 Enbuske, Veitola & Salminen -ohjelmassa. https://www.katsomo.fi/#!/jakso/748643?toista Polyamoriaa suitsutettiin estoitta, translain uudistamista hinguttiin ja iloittiin siitä, että mitään ei paheksuta enää paitsi kunniallisuutta. Hei, nauretaan puolisouskollisuudelle ja avioliitolle, heh heh.
”Suomi suohon” lienee uusi kärkihanke tässä valtakunnassa: ajetaan alas moraali, perheiden vakaus ja kunniallisuus ja tehdään se valojen vilkkuessa ja ilkikurisin hymyin. Oli ne ihmiset hölmöjä silloin, kun elivät uskollisesti avioliitoissa halki elämänsä ja hoitivat perheen ja kodin. Kyllä Suomessa olisi paljon parempi, jos saataisiin parisuhteisiin ja avioliittoihin sellaista #koskamävoin-henkeä me-hengen sijaan. Nimitetään säädyttömyyttä edistykseksi ja skoolataan sille.
Huolimatta lennokkaista sanankäänteistäni, asia on vakava. Ei Enbuske, Veitola ja Salminen vain huulta heittäneet ohjelmassaan, vaan tarkkaan harkittu poliittinen agenda loisti meikkivoiteiden alta. Translain uudistamis-aikeille yritetään saada pontta muokkaamalla yleistä mielipidettä sitä puoltavaksi. Kansalaisten totuttaminen ja turruttaminen polyamoria-ilmiöön on tapa raivata jalansijaa pervonormatiivisuudelle.
Tämä hallitus ei ole lähtenyt translain uudistuksiin ja toivottavasti seuraava hallitus olisi asiassa yhtä jämäkkä ja laittaisi jotain tolkkua myös Opetushallituksen tasa-arvo-oppaisiin sekä lujittaisi yhteiskunnan kannalta parhainta ihmissuhdemuotoa: yhden naisen ja yhden miehen välisen avioliiton asemaa Suomessa.
Tämä edellä mainittu tv-ohjelma on yksi lähtölaukaus sille, että monisuhteisuus-ilmiölle aletaan hakemaan entistä painokkaammin hyväksyntää. Kuulemmeko pian yhteen laitettuina sanat ”polyamoria ja tasa-arvo, ”polyamoria ja ihmisoikeudet tai ”polyamoria ja avioliitto”? Näyttää siltä, että jokaisista eduskuntavaaleista tulee entisiä tärkeämpiä.
Polyamorian valtavirtaistuminen lisäisi avioliiton ja perheen murenemista entisestään. Ihmisellä on tapana etsiä keinoja toteuttaa omaa itsekkyyttään ja polyamoria(monisuhteisuus) on yksi väylä siihen. Pienen joukon erikoisesta elämäntavasta ei ole yhteiskunnan perustaksi ja monisuhteisuuden hehkuttaminen on yksinkertaisesti hölmöä. Lainsäädännön ei pidä tukea tai tunnustaa sellaisia ihmissuhdemuotoja, jotka ovat vahingollisia lapsille ja yhteiskunnalle. Yksilöihmiset ovat vapaita tekemään omat ratkaisunsa, mutta lain pitää ohjata kestävän yhteiskunnan rakentamiseen, ei päinvastaiseen.
Samaisessa tv-ohjelmassa viitattiin avioeroihin ja annettiin ymmärtää, että syynä korkeisiin avioeroprosentteihin olisi ihmisen kyvyttömyys yksiavioisuuteen. Avioeroihin johtavista yksittäisistä syistä uskottomuus on yleisempiä syitä. Uskottomuus rikkoo kahden ihmisen ainutlaatuisen yhteyden ja luottamuksen. Valtaosa ihmisistä ei halua eikä kykene jakamaan rakastamaan ihmistä toisen kanssa, joten polyamorian tarjoileminen lääkkeeksi avioeroihin on kuin tarjoaisi janoon kuolevalle hiekkaa.Avioliittoja voidaan vahvistaa vain tukemalla keskinäistä sitoutumista, ei vähentämällä sitä. Puhumattakaan lapsen asemasta suhde-sekamelskan keskellä, jos sellainen sattuisi suhteeseen syntymään. Polyamorista suhdetta voi hyvin kuvailla avioliiton täydelliseksi vastakohdaksi.
Tässä kaikessa on kuitenkin yksi iloinen asia, nimittäin jos tämä nykyinen kehitys jatkuu, niin naisen ja miehen välisestä, elinikäisestä avioliitosta tulee niin outo ja erikoisen kiehtova ilmiö, että ihmiset alkavat kokeilemaan sitä ihan tosissaan ja silloin Suomi voi lähteä nousuun.
