Kerroimme edellisessä artikkelissamme, mitä hallituksen lakiesitys translain korvaajaksi sisältää, samoin ne haitat, joita se toteutuessaan aiheuttaisi ja että kyseessä on perustavanlaatuisesti muu laki, kuin vain translaki. Se sallisi kenen tahansa vaihtaa mielivaltaisesti sukupuolimerkintänsä vastakkaiseksi väestörekisteriin ja asiapapereihinsa. Koko sukupuolen merkitys muuttuisi tuntemukseen perustuvaksi ideologiseksi sukupuoleksi, joka määrittelisi lailliset oikeutesi ja velvollisuutesi. Radikaali lakiesitys koettelee koko lainsäädäntömme perusasioita samoin kuin muiden perusoikeuksia ja kansalaiset eivät pidä lakiesityksestä tuossa muodossa. Se vaikuttaisi laajasti läpi lainsäädännön ja biologisen näkemyksen vastainen. On aika silmätä lyhyesti, onko lakiesitys sopusoinnussa perustuslain kanssa ja mikä on lainsäädännön laatu nyt, kun asia on edennyt arvioitavaksi perustuslaki- ja lakivaliokuntiin.
Perusoikeudet ja perustuslakivaliokunta
Kansalaisten perusoikeudet ovat tarkoitettu pysyväksi lainsäädännön osaksi. SIksi perustuslakia ei pysty muuttamaan yksi eduskunta yksinään, vaan seuraavankin on hyväksyttävä muutos. Ainut poikkeus on, jos 5/6 eduskunnasta kannattaa asian julistamista kiireelliseksi. Sama koskee sellaista lakiesitystä, joka poikkeaisi perustuslaista. Asia on kerrottu lainsäätäjän oppaassa.
Perustuslakivaliokunnan tehtävänä on tuoda esiin tilanne, jossa lakiesitys loukkaa perustuslaissa määritettyjä asioita ja ilmoittaa eduskunnalle asian vaativan perutuslaillisen säätämisjärjestyksen. Lisäksi perustuslaista poikkevan tilanteen säätäminen vaatii laajaa yksimielisyyttä.
Hallituksen tuore lakiesitys nykyisin voimassa olevan translain korvaajaksi ei koske pelkästään transsukupuolisia, vaan antaisi kenen tahansa vaihtaa juridisen sukupuolensa väestörekisteriin ja omiin asiapapereihinsa pelkällä omalla ilmoituksellaan digi- ja väestötietovirastolle. Lakiteksti ei sisällä hylkäämisperusteita tuollaisen ilmoituksen vaatimalle muutokselle. Laki ei myöskään vaadi henkilöä muuttamaan mitenkään biologista olemustaan.
Olematta lakiasiantuntija tavallinen kansalainenkin voi havaita ihmisoikeuksien tai perusoikeuksien loukkauksia johtuen juuri väljästi rajatusta sovellusalasta (tai oikeastaan soveltamisalan rajauksen puuttumisesta kokonaan):
- Oikeus yksityisyyteen: Kuka tahansa mies voisi tulla naisille varattuihin intiimeihin tiloihin vaihdettuaan sukupuolensa asiapapereihinsa naiseksi. Kukaan ei voisi enää laillisesti estää tuota joutumatta syytetyksi ”transfobiseksi syrjijäksi”.
- Oikeus turvallisuuteen: Laki loisi ison uuden riskin naisten turvallisuudelle. Nykyiset naisille turvalliset tilat eivät olisi enää sitä.
- Oikeus terveyteen: Urheilussa olisi erityisesti kamppailulajeissa naiselle iso terveysriski, jos fyysisesti erittäin vahva mies voisi kamppailla naista vastaan. Naiselle ottelu voisi koitua kohtalokkaaksi. Tilanne olisi myös hyvin epäreilu, pitkään tunnollisesti harjoitelleella naisella ei olisi mitään mahdollisuutta pärjätä voimaa vaativissa lajeissa.
- Syrjintä: Transsukupuolisuus menettäisi käsitteenä nykyisen merkityksensä lääketieteellisenä asiana ja se miellettäisiin lakiin perustuvaksi keinoksi saada perusteettomia oikeuksia ja välttää velvollisuuksia.
Soveltamisala, tarkoituksenmukaisuus ja lakivaliokunta
Lakivaliokunnan omilla sivuilla sanotaan näin:
Lakivaliokunta käsittelee muun muassa perhe-, jäämistö-, velvoite- ja esineoikeutta, rikos- ja prosessioikeutta, tuomioistuimia sekä vankeinhoitoa koskevaa lainsäädäntöä.
Lakivaliokunta arvioinee ainakin näitä asioita:
- Onko lain lähtökohtana olevat oletukset faktallisesti oikeita ja lain toteutus hyvän lainsäädäntötavan mukainen.
- Sovellusala: Onko laki määritetty tarkkarajaisesti vai väljästi. Vastaako sovellusala sitä tarkoitusta, jota varten lakia on alettu suunnitella.
- Lain suhde muuhun lainsäädäntöön: Onko laki luonteeltaan yksittäisen ongelman täsmällinen korjaus vai sisältyykö siihen muutoksia lukuisiin muihin lakeihin.
- Oikeasuhtaisuus: Onko laissa esitetyt asiat oikeasuhtaisia suhteessa korjattavaksi tarkoitettuun ongelmaan.
- Haitat ja oikeuden menetykset: Korjatessaan yhden asian, aiheutuuko siitä haittoja tai oikeuden menetyksiä muille.
- Väärinkäyttömahdollisuudet: Sisältääkö laki väärinkäyttömahdollisuuksia.
- Ylilaaja soveltaminen: Saatetaanko tässä muodossa olevaa lain tekstiä soveltaa oikeuskäytännössä laajemmin, kuin mitä lainsäätäjän tarkoitus oli.
- Vaikutusarviot ja niiden parlamentaarisuus: Vaikutusarvioista tulisi löytyä sekä lakia vastustavien että sitä puoltavien osapuolten näkemys tasapuolisesti ja kattavasti.
- Rikosoikeudelliset seuraamukset: Varautuminen lain väärinkäytöksiin ja sanktiot.
- Muutoksen haku ja oikeusturva.
Valtaosa näistä kohdista nostaa esiin ongelman tai puutteen hallituksen lakiesityksessa, tässä kolme pahinta:
- Lähtokohta on väärä: Transdiagnoosi on ehdottoman pakollinen asia ja nykyinen asian lääketieteelliseen selvitykseen perustuva menettely on kyseisen henkilön oma etu. Uuden lakiesityksen lähtökohta juridisen sukupuolen erottamisesta sen diagnoosista on reaalimaailman vastainen ja väärä.
- Sovellusala on väärä: Lakia sovellettaisiin kehen tahansa eikä vain sukupuolidysforiaa kokeviin henkilöihin. Lain soveltaminen muihin, kuin todennettuihin transsukupuolisiin ei auttaisi transsukupuolisia, vaan hyödyttäisi vain lain väärinkäyttämisestä kiinnostuneita.
- Lainsäädäntö ei voi perustua vain subjektiiviseen tuntemukseen eikä myöskään suojata mitään yksittäistä tuntemusta. Tämä ansaitsee hieman pidemmän selityksen alla.
Vakava periaatteellinen kysymys
Lakiesitys rikkoo yhtä lainsäädännön laatimisen yleisperiaatetta:
”Lainsäädäntö ei voi antaa oikeuksia tai asettaa velvollisuuksia perustuen vain ja ainoastaan yksilön omiin subjektiivisiin tuntemuksiin, vaan tilanne tulee olla jonkun muun osapuolen objektiivisesti arvioitavissa.”
Tuntemus tai mielipide on asia, jota ei voi laillisesti koskaan kiistää ja siksi sen perusteella saatavat lailliset oikeudet olisivat lain väärinkäyttäjän, anarkistin ja diktaattorin unelma antaen mahdollisuuden loukata muiden oikeuksia mielivaltaisesti. Lain väärinkäyttäjän tuntemuksiin perustuvaa haitallista toimintaa ei voisi enää laillisesti moittia.
Lainsäädännön tehtävä ei ole suojata jotain yksittäistä tuntemusta tai mielipidettä ja sellainen pyrkimys on jo ajatuksena muiden kansalaisten ja demokratian kannalta hyvin vaarallinen asia lähestyen viime kädessä ideologian suojaamista ja poliittisen vastustajan estämistä tai vaientamista lainsäädännön voimalla.
Vanhassa vara parempi
Tulee mieleen pari vanhaa sanontaa:
”Parhaiten tulee hyvä, jos ei tee mitään kauhean huonoa”.
”Joskus on helpompaa vaihtaa vain se rikkoutunut lamppu, kuin rakentaa kokonaan uusi talo.”
Tuo pätee myös lainsäädännön tekemiseen. Ei ole vähäinen asia, että laki tuossa muodossa aiheuttaisi paljon haittoja ilman näyttöä käytännön hyödystä sukupuolidysforiaa kokevalle ihmiselle. Lakiesitys lähtee hakoteille jo otsikostaan lähtien: Lienee kuitenkin tarkoitus puhua virallisen sukupuolimerkinnän muuttamisesta? On jo kielikuvallisestikin hieman hilpeä ajatus, miten hallitus vahvistaisi jonkun sukupuolta…?
Mielenkiintoista nähdä, miten perustuslaki- ja lakivaliokunnat kommentoivat, sillä huomautettavaa, ongelmia ja vajavaisesti mietittyjä asioita on aika pitkästi. Tuota ei ihan pienellä työllä korjattaisi.
Rahan ja ajan polttaminen perustaltaan ja sivuvaikutuksiltaan ongelmallisen lakiesityksen korjaamiseen tuntuu uskomattoman turhalta ja taloudelliselta tuhlaukselta. Olisi edelleen paljon helpompaa hallituksen vetää pois epäonnistunut esitys ja poistaa pelkästään maininta lisääntymiskyvyttömyydestä nykyisestä translaista hyvin yksinkertaisella muutoksella. Mitään käytännön pakkoa ei kuitenkaan tähänkään suppeampaan lakimuutokseen ole: Hallitusohjelma ei ole kiveen hakattu, ketään ei ole sterilisoitu translain vuoksi ja nykyinen lainsäädäntö takaa terveydenhoidon saatavuuden sitä tarvitseville.
Vaikka monet aktivistit ovat meluisasti vaatineet nuorten mukaanottamista, niin sitä ei tule missään tapauksessa tehdä. Miksi näin on, selviää täältä. Tiedot on luonnollisesti tarkastettu ja lähdeviittaukset löytyvät sieltä.