Helsingin Sanomat uutisoi 30.7.2016 otsikolla ” WHO saattaa poistaa transsukupuolisuuden mielisairauksista” siitä, että maailman terveysjärjestö WHO on aikeissa poistaa transsukupuolisuuden tautiluokituksesta mahdollisesti vuonna 2018.
Se olisi suuri virhe.
Vertaa: Entä jos diabetesta ei enää kutsuttaisi sairaudeksi, koska diabeetikot verkostoineen pitävät sitä loukkaavana ja poliittisesti epäkorrektina? Tästä huolimatta he vaatisivat hoitoa diabetekseen ja mielellään yhteiskunnan piikkiin. Diabetes pitäisi poistaa tautiluokituksesta, koska on syrjivää ja ennakkoluuloista puhua asioista niiden oikeilla nimillä. Diabetesfobiaa ei kuulkaas suvaita!
LHBT-liike haluaa kiivaasti transsukupuolisuus-ilmiöstä sairausleiman pois ja silti samaan hengenvetoon vaaditaan lääketieteellisiä hormonihoitoja ja kirurgisia toimenpiteitä transihmisille. Siinä ei ole mitään logiikkaa!
Sukupuoli-identiteetin häiriö vaatii hoitoa ja apua. En sitä kiellä. Jos kyseessä ei ole sairaus (tai terveydellinen ongelma ylipäätänsä), niin ei siihen tule silloin lääketieteellistä hoitoa antaa, ei valtion pidä sitä silloin kustantaa, osittain tai kokonaan. Itsensä transsukupuolisiksi tuntevat henkilöt kokevat ahdistusta ja tyytymättömyyttä omaa sukupuoltaan kohtaan. Heillä on oikeus saada apua henkiseen pahoinvointiinsa, jota he tuskin lopulta saavat jos yhteiskunta väittää, että ”eihän sinulla ole mitään vaikeuksia, kaikki ok”.
Mielenterveyshäiriö ei muuksi muutu vahvalla poliittisella tahdollakaan tai sateenkaarilipun heilautuksella. Mielenterveyden häiriöt sukupuolisuuden alueella voivat sen sijaan lisääntyä räjähdysmäisesti erityisesti herkkien lasten ja nuorten kohdalla, mikäli häiriö ikään kuin normalisoidaan poistamalla se tautiluokituksesta. Korostan vielä, että transsukupuolisuus on lääketieteellisesti tunnustettu yleisesti mielenterveyden häiriöksi ja mitään sellaista uutta tietoa ei ole ilmaantunut, jonka pohjalta tautiluokitusta tulisi muuttaa. On valheellista väittää, että sukupuoli-identiteetin häiriöstä kärsivät henkilöt eivät kärsisi lainkaan häiriöstään vaan kaikki ahdistus voitaisiin laittaa ympäristön syyksi. Siihen kuitenkin vedotaan nyt, jotta WHO muuttaisi mieltään asiasta. Toivon, ettei WHO tee suurta virhettä poistamalla transsukupuolisuutta tautiluokituksesta vain sen tähden, ettei se istu gender-ideologian käsitykseen sukupuolesta.
Sukupuoli-identiteettinsä kanssa kipuilevia ja hapuilevia täytyisi tukea terveellä tavalla hyväksymään oman sukupuolensa. Nyt sen sijaan heitä johdetaan tielle, jossa henkilö jättää hyvästit alkuperäiselle identiteetille, omaksuu itselleen vieraan identiteetin aina nimeä myöten. Jotkut transsukupuoliset kertovat trans-ihmisyydessään olevan kyse itseilmaisusta. Esimerkiksi transmies Jaaso saattaa esitellä itsestään kuvia sanomalla ”tässä olen minä lapsena, olin silloin tyttö nimeltä Maaria”. Jaaso voi toki tehdä niin, sillä elämme vapaassa maassa. Mutta koska elämme vapaassa maassa, niin muilla ihmisillä on täysi vapaus ajatella, että kyseessä ei ole lopulta itsensä ilmaisemista vaan kokonaan toisen identiteetin ottamista ja omaksumista: nainen omaksuu miehen identiteetin tai mies naisen identiteetin. WHO:n aikeet ovat linjassa sellaisen poliittisen suuntauksen kanssa, jossa transsukupuolisuuden asemaa halutaan vahvistaa ja pienetkin kysymysmerkit tai pohdinta aiheesta lopettaa.
Jatkan kuitenkin pohdintaani, vaikka se kovasti joitakin kiusaa.. vapaa ajattelu nimittäin.
-Susanna Koivula