Hoitosuositukset identiteettivähemmistöille

Otakantaa.fi- palvelussa oli mahdollisuus kommentoida 14.4.2020 mennessä terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston (PALKO) seuraavia hoitosuosituksia:
Aikuisten muunsukupuolisuuteen ja kehitysikäisten sukupuoli-identiteetin variaatioihin liittyvän dysforian lääketieteelliset hoitomenetelmät” ja
Transsukupuolisuudesta johtuvan dysforian lääketieteelliset hoitomenetelmät”.

Kommentointi mahdollisuutta perustellaan otsikkotasolla näin:
”Vaikuta terveydenhuollon palveluvalikoimaan – kommentoi suositusluonnoksia.”

Sukupuolta ja sukupuoli-identiteettiä koskeva keskustelu ja päätöksenteko vaikuttaavat niin itse identiteettivähemmistöön kuin laajemmin koko yhteiskuntaan.
Aito avioliitto ry kantaa erityistä huolta lapsista ja nuorista, jotka oireilevat sukupuoli-identiteetin alueella. Alaikäisille tulee tarjota ensisijaisesti psykososiaalista tukea, jota ilahduttavasti myös PALKO suosittelee. Aito avioliitto -yhdistyksen tarkoituksen mukaisesti haluamme tukea tyttöjen kasvua naisiksi ja poikien kasvua miehiksi.

Aito avioliitto ry on kommentoinut näitä hoitosuosituksia. Saadaksesi kokonaisvaltaisemman kuvan, suosittelemme lukemaan hoitosuositukset otakantaa.fi -sivustolta.
Kommentointi-tavasta sananen. Hoitosuosituksia tuli kommentoida rivikohtaisesti, sille varattuun lokeroon. Aikataulun ollessa niukka, kommentit ovat tiiviitä ja vapaamuotoisia.

Yleisesti ottaen hoitosuosituksissa oli paljon hyvää, kuten detransitioituneiden huomioiminen  ja psykososiaalisen tuen ensisijaisuuden korostus alaikäisisten potilaiden kohdalla. Hoitosuosituksissa myös korostettiin sitä, ettei potilasta voida hoitaa yksin tämän yksilöllisten toiveiden perusteella.  Hoitosuosituksien terminologiaa tulee tosin muokata vastaamaan paremmin todellisuutta: naissukupuoli ja miessukupuoli ovat olemassaolevat sukupuolet. On kyse sukupuoli-identiteetistä, kun henkilö kertoo millaiseksi naiseksi tai mieheksi hän itsensä kokee. Identiteettivähemmistöt sensijaan voivat määritellä itsensä esimerkiksi sukupuolettomiksi tai vaikkapa vastakkaisen sukupuolen edustajaksi. Pääset lukemaan kommentit tästä alta:

Aikuisten muunsukupuolisuuteen ja kehitysikäisten sukupuoli-identiteetin variaatioihin liittyvän dysforian lääketieteelliset hoitomenetelmät

SUOSITUSLUONNOS

Perusteet suosituksen laatimiseen (rivit 51-74)

Yhdenmukaiset suositukset ovat potilaan etu, jotta hoito olisi tasalaatuista koko maassa. Ammattilaiset tarvitsevat myös selkeät suositukset, jotta osaavat toimia sopivalla tavalla, jotka perustuvat lääketieteeseen. Poliittiselle tai ideologiselle painostukselle ei tule antaa sijaa.

Suosituksen kohderyhmä Rivit 75-84

Muunsukupuoliseksi itsensä identifioivat ihmiset ovat naisia tai miehiä, tyttöjä tai poikia. Laki ei tunne muunsukupuolisuus -käsitettä. Biologisesti on mahdollista olla  hedelmöittävä (mies) tai hedelmöittyvä (nainen)

Arvioitava menetelmä (rivit 85-94)

Tavoitteeksi asetettu henkilön sukupuoli-identiteetin ristiriidasta johtuvan kärsimyksen vähentäminen ja toimintakyvyn parantaminen on perusteltu ja hyvä.

Täysi-ikäiset Rivit 95-262

Miehen kasvoituksen karvoituksen epilaatiohoito ja naisten rintojen muovaaminen rinnastuu kosmettiisiin hoitoihin. Tässä ne tehdään henkilön sukupuoli -identiteetin perusteella, helpottamaan dysforiaa. Terveiden rintojen leikkaaminen on iso toimenpide, jota perustellaan naisen kokemalla ahdistuksella. Tähän tulisi löytää muu, lääketieteellisesti perusteltu vaihtoehto, kuten terapia.

Tutkimus- ja hoitoprosessin kerrotaan vahvistaneen henkilön identiteettiä. Ei ole eettisesti perusteltua vahvistaa identiteettiä, joka on kehodysforian lähde; esimerkiksi, jos henkilö kokee olevansa jotakin muuta sukupuolta. Sukupuoli ei määrity kokemuksen perusteella, vaan se on kehosta todennettava ominaisuus. Ei ole biologisesti mahdollista olla muuta sukupuolta, kuin nainen tai mies. Epärealistisen identiteetin vahvistaminen ei ole potilaan etu.

Lapset ja nuoret (rivit 263-347)

On hyvä, että alaikäisille hoitosuositus on psykososiaalisen tuen järjestäminen.
Alaikäisille ei tulisi antaa blokkerihoitoja, koska nuoren identiteetin kehitys on kesken ja hoidoilla on suuret terveydelliset riskit mm. luuntiheyden vähentyminen. Hormonihoidot tutkitusti lukitsevat trans-identiteettiin, jolloin nuorella ei ole aitoa mahdollisuutta kohdata omaa naiseutta tai mieheyttä myönteisesti murrosiässä. Trans-identiteettiin jumiutuminen johtaa lähes poikkeuksetta siihen, että henkilö on koko ikänsä sidottu hormonien ottamiseen ja, hän on altis lähtemään myös herkästi riskialttiiseen sukuelinkirurgiaan. Nuoren ahdistusta omasta kehostaan, tulee hoitaa aina psykiatrian keinoin.

Rivillä 309 puhutaan transtytöstä.

Transtyttö -sana on ongelmallinen, koska se on aatteellinen, joskin kyllä vakiintunut käsite. Transtyttö on poika, joka kokee itsensä tytöksi.

Yhteenveto suosituksesta (rivit 348-414)

Psykiatrisen ja psykososiaalisen hoidon tarpeen arvioinnin ja mahdollinen hoito on järjestettävä ennen lähetettä sukupuoli-identiteetin tutkimuksiin lähettämistä. Tämän painottaminen on potilaan etu sopivan hoidon saamiseksi oikea-aikaisesti.

Lisänäytön kerääminen ja suositusten vaikutusten seuranta (rivit 415-435)
Lisänäytön kerääminen tulee tehdä kiireellisesti. Lista on kattava.

Arviointi kyselystä:

Se on selkeä, painottaa psykososiaalisen tuen merkitystä ja antaa nuorille mahdollisuuksia kasvurauhaan.

Jotkin käsitteet olisi syytä korjata pikimmiten. Syntymässä määritetty sukupuoli -käsite on hyvin aatteellinen. Sukupuoli todetaan, kun lapsi syntyy.

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –


Transsukupuolisuudesta johtuvan dysforian lääketieteelliset hoitomenetelmät

Suositusluonnos

Perusteet suosituksen laatimiseen (rivit 51-74)

67- rivillä puhutaan siitä, mitä voidaan tavoittaa sukupuolen ns. korjaushoidoilla. Biologisesti sukupuolen vaihtaminen/korjaaminen miehestä naiseksi tai naisesta mieheksi on mahdotonta. Vastaavuutta koetun, sosiaalisen ja fyysisen välillä  ei tulisi luvata.

Mies voidaan feminisoida ja nainen maskulinisoida, mutta vastaavuutta ei tavoiteta. Kromosomeja ei voida muuttaa.

2. Suosituksen kohderyhmä (rivit 75-84)
Kohderyhmä on kasvanut ja sitä kuvataan realistisesti.

3. Arvioitava menetelmä (rivit 85-94)
Ei kommentoitavaa.

4. Täysi-ikäiset (rivit 95-262)

101-104 kerrotaan, että tieto korjausprosessin hyötyjen ja haittojen suhde on epävarma ja, tutkimustieto pitkäaikaisseurauksista puuttuu. Tästä huolimatta suosituksissa ei edes pohdita, tulisiko sukupuolenkorjausleikkauksista pidättäytyä joksikin aikaa. Aikuisten osalta tulisi painottaa psykososiaalisen tuen ensisijaisuutta, kuten lapsille.

Lapset ja nuoret (rivit 263-347)

Alaikäisille ei tulisi antaa blokkerihoitoja, koska nuoren identiteetin kehitys on kesken ja hoidoilla on suuret riskit mm. luuntiheyden vähentyminen. Hormonihoidot tutkitusti lukitsevat trans-identiteettiin, jolloin nuorella ei ole juuri aitoa mahdollisuutta kohdata omaa naiseutta tai mieheyttä myönteisesti murrosiässä. Trans-identiteettiin jumiutuminen johtaa hyvin usein siihen, että henkilö on koko ikänsä sidottu hormonien ottamiseen ja, hän on altis lähtemään herkästi sukuelinkirurgiaan. Nuoren ahdistusta omasta kehostaan tulee hoitaa aina psykiatrian keinoin.

Yhteenveto suosituksesta (rivit 348-414)

Psykiatrisen ja psykososiaalisen hoidon tarpeen arvioinnin ja mahdollinen hoito on järjestettävä ennen lähetettä sukupuoli-identiteetin tutkimuksiin lähettämistä. Tämän painottaminen on potilaan etu sopivan hoidon saamiseksi oikea-aikaisesti. Hyvä!

Lisänäytön kerääminen ja suositusten vaikutusten seuranta (rivit 415-435)

Kattava lista. Lisätiedon hankkiminen tulisi tehdä mahdollisimman nopeasti, koska sukupuoli-identiteettiään oireilevien määrä kasvaa edelleen, kun aatteellinen tieto sukupuolesta valtavirtaistuu kouluissa, oppilaitoksissa ja koko yhteiskunnassa. Tarjonta lisää tässäkin kysyntää.

Sukupuolenkorjausprosessiaan katuvien todellisen määrän arvioiminen on keskeistä, kun arvioidaan sitä, miten tulisi hoitaa sukupuoli-identiteetin häiriöitä.

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

 

Aito avioliitto ry
Susanna Koivula, toiminnanjohtaja