Vaali samaan aikaan kahteen ev.lut. kirkon toimielimeen
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokoukseen ja hiippakuntavaltuustoihin valitaan
edustajat 13. helmikuuta 2024. Kyseessä on ev.-lut. kirkon sisäiset vaalit eli jokainen kirkon jäsenkään ei voi äänestää, vaan äänioikeus on papeilla ja luottamushenkilöihin rajatulla joukolla maallikoita kirkon sisällä. Selvennyksenä vielä todettakoon, että Suomessa on tämän ns. ”kansankirkon” lisäksi toinen läpi Suomen vaikuttava täysin itsenäinen luterilainen kirkko, Lähetyshiippakunta, jota nämä vaalit eivät koske.
Kirkolliskokous on kirkon ylin toimielin. Se käsittelee kirkon oppia ja työtä sekä kirkon
lainsäädäntöä, hallintoa ja taloutta.
Suomen ev.lut. kirkko koostuu 9 alueellisesta hiippakunnasta. Jokaisella näistä on oma
tuomiokapituli ja hiippakuntavaltuusto. Seurakuntien kuuluminen eri hiippakuntiin on usein alueellinen, mutta kirkkolain 2. luvun 3§ perusteella hiippakuntajaossa on yksi kieleen perustuva alueellisuudesta poikkeava erikoisuus: Seurakunta, jonka läsnä olevien jäsenten enemmistön kieli on ruotsi, kuuluu Porvoon hiippakuntaan.
Hiippakuntavaltuusto tukee ja edistää kirkon tehtävän toteutumista hiippakunnassa ja sen
seurakunnissa. Hiippakuntavaltuustolla on oikeus tehdä esityksiä kirkolliskokoukselle muiden
tehtäviensä lisäksi.
Raamattu-uskollisuuden merkitys
Kirkon tulee sitoutua oman oppinsa dokumenttiin, Raamattuun, kaikessa sen toiminnassa. Ellei näin tehdä, kirkko romahtaa sen toimiessa itseään ja omaa oppiaan vastaan. Tämä asia on hyvin
kriittinen ja siihen tulee suhtautua vakavuudella ja ehdottomuudella. Et voi kumartaa ja palvella
kahta toisilleen vastakkaista herraa. Liiankin monet maailman ideologiset opit ja aatteet ovat
kristillisvastaisia eli Raamatun ilmoituksen mukaisesti hengeltään antikristuksen luomuksia, joilla
pyritään tuhoamaan kristillisyyttä ja harhauttamaan uskovienkin ajattelua pois siitä, miten meidän
tulee toimia Raamatun ilmoituksen mukaan. Raamattu on monissa asioissa hyvä elämänohje.
Se kuvailee, miten meidän pitää elää ja toimia arkielämässämme sekä hoitaa kristillisen yhteisön hallintoa.
Kirkon asioista vastuussa olevia ohjeistetaan Raamatussa vahvasti ja vakavasti. Kaikki oppi
tulee koetella Raamatun ilmoituksella. ”Olkaa sanan tekijöitä, eikä vain sen kuulijoita” eli olkaa
aktiivisia puolustamaan Raamatun totuutta. Sama on ilmaistu myös toisin: Olkaa palavia eikä
penseitä.
Raamattu-uskollisuuden pakollisuus ilmenee myös kirkkolain toisessa momentissa:
2 § Kirkon tunnustus ja tehtävä
Kirkko tunnustaa sitä Raamattuun perustuvaa kristillistä uskoa, joka on lausuttu kolmessa vanhan kirkon uskontunnustuksessa sekä luterilaisissa tunnustuskirjoissa. Kirkon tunnustus ilmaistaan lähemmin kirkkojärjestyksessä. Tunnustuksensa mukaisesti kirkko julistaa Jumalan sanaa ja jakaa sakramentteja sekä toimii muutenkin kristillisen sanoman levittämiseksi ja lähimmäisenrakkauden toteuttamiseksi.
Miten ehdokkaan Raamattu-uskollisuutta voi arvioida
Raamatussa on muun lisäksi ainakin kaksi selvää asiaa, jotka toimivat hyvänä Raamattu-
uskollisuuden mittarina.
- Avioliitto on miehen ja naisen liitto. Jumalan tarkoitus tässä asiassa ilmenee Raamatusta
hyvin selvästi. - Ihmiset on luotu miehiksi ja naisiksi. Tämä todetaan jo heti Raamatun alussa ja tulee esiin
lukemattomia kertoja sen jälkeen.
Nämä ovat hyviä kysymyksiä erityisesti siksi, että ajassamme on hyökätty ja hyökätään ideologisin
perustein näitä kahta hyvin tärkeää kristillisyyden perusasiaa vastaan.
Olemme tiedustelleet kirkolliskokousvaalin ehdokkailta vahvistusta, että he tunnustavat nuo kaksi
Raamatun keskeistä asiaa.
Yhdistyksemme puolesta
- Suosittelemme äänestämään vain henkilökohtaisesti Raamattu-uskollisuutensa vahvistanutta ehdokasta.
- Tiedotamme Raamattu-uskollisista ehdokkaista kanaviemme kautta äänestäjille.
Raamattu-uskollisuutensa vahvistaneet maallikkoehdokkaat
Tässä vahvistuksen jo antaneet ehdokkaat. Listaa täydennetään sitä mukaa kun vahvistuksia saadaan.
Hiippakunnat on listattu perustamisvuoden mukaisessa järjestyksessä. Henkilöiden järjestys listalla on satunnainen eli sillä ei ole merkitystä.
01 Turun arkkihiippakunta
- Keijo Ahorinta
- Hans Huttunen
- Juha Kantola
- Kari Mäenpää
- Harri Saine
- Petteri Karlsson
- Simo Korpela
02 Tampereen hiippakunta
- Asko Alajoki
- Henri Kiuttu
- Tuula Vranki-Niemi
- Matti Mäkinen
- Anssi Savonen
- Mia Joki
- Virpi Kurvinen
- Veikko Lehtola
- Martti Hakola
- Pauli Selkee (papit)
03 Oulun hiippakunta
- Janne Kaisanlahti
- Hannu Kippo
- Matti Rahja
- Maria Roimaa Paul
- Risto Nikula
- Leo Mehtälä
- Jiska Gröhn
- Timo Hakkarainen
- Jukka Paananen
- Lea Alila
04 Mikkelin hiippakunta
- Timo-Esa Tuuri
- Marita Toiviainen
- Kari Simolin
05 Porvoon hiippakunta
- Erikson Samuel (papit)
- Häggblom Albert (papit)
- Norrback Daniel (papit)
- Riska Magnus (papit)
- Rosqvist Tuomas ((papit)
- Sandell Torsten (papit)
06 Kuopion hiippakunta
- Juho Oikarinen
- Lahja-Elina Vatanen
- Juha-Pekka Rusanen
- Raija Iskanius
- Heli Norja
07 Lapuan hiippakunta
- Piia Kattelus-Kilpeläinen
- Erkki Puhalainen
- Inkeri Tuunanen
08 Helsingin hiippakunta
- Soili Haverinen
- Timo Jokela
- Jouko Jääskeläinen
- Juhani Strandén
- Paula Lehmuskallio
- Jari Araneva
- Helena Laavi
- Aarne Vesamäki
- Toni Lindholm
- Markku Partanen
- Sari Mäkimattila
- Hilla Halla-aho
09 Espoon hiippakunta
- Santeri Marjokorpi
- Kari Roine
- Susanna Koivula
- Ina Kuula
- Sari Savela
Miten listalle pääsee mukaan
Kirkolliskokoukseen ehdolla oleva pääsee mukaan listalle vahvistamalla henkilökohtaisesti omalla sähköpostillaan olevansa Raamattu-uskollinen edellä mainituin ehdoin. Lista ei sido ehdokasta mihinkään muuhun.
Mikäli olet itse ehdokkaana, voit antaa vahvistuksen vapaamuotoisella sähköpostilla osoitteeseen:
Muistathan mainita nimesi lisäksi hiippakunnan, jossa olet ehdolla.
Listan oikeudellinen merkitys
Listan ainut tarkoitus on edistää Raamattu-uskollisten ehdokkaiden valintaa kirkolliskokoukseen ja listasta ei voi vetää mitään muita johtopäätöksiä. Lista ei ota kantaa mihinkään muuhun ehdokkaan henkilökohtaiseen ominaisuuteen, kuin Raamattu-uskollisuuteen. Listalle osallistuva on luonnollinen henkilö eikä yhteisö.
Harkintavalta ehdokkaan sopivuudesta kirkolliskokousedustajaksi on aina äänestäjällä.