Valtakunnansyyttäjä julkaisi tiedotteen 29.4.2021, jossa kerrotaan syytteen nostamisesta kansanedustaja Päivi Räsästä ja Lähetyshiippakunnan dekaania Juhana Pohjolaa vastaan.
Valtakunnansyyttäjästä lyhyesti
Perustuslain mukaan tasavallan presidentti nimittää valtakunnansyyttäjän. Nimitys valmistellaan oikeusministeriössä. Tasavallan presidentti päättää nimityksestä valtioneuvoston ratkaisuehdotuksesta. Valtakunnansyyttäjä toimii ylimpänä syyttäjänä ja johtaa syyttäjätoimintaa. Valtakunnansyyttäjän tehtävänä on myös edistää ja valvoa syyttäjäntoimen laillisuutta ja yhdenmukaisuutta.
Virkaan oli viisi hakijaa vuonna 2018, jolloin nykyinen valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen nimitettiin.
Syyttäjän valtuuksia rajoittaa
1) Perustuslaki
Perustuslain jotkut kohdat sulkevat pois sellaiset alueet, joihin valtakunnan syyttäjä ei voi puuttua. Näitä alueita ovat esimerkiksi:
6 § Perusoikeudet
Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
11 § Uskonnon ja omantunnon vapaus
Uskonnon ja omantunnon vapauteen sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan.
2) Laki syyttäjälaitoksesta
24 § Esteellisyys
Syyttäjä on esteellinen ainakin, jos:
1) hän tai hänen läheisensä on asianosainen;
2) asiassa on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen läheiselleen;
Syyttäjän on itse ilmoitettava esteellisyytensä eli hän ei saa salata sitä, jos asia koskee jollakin tavalla esimerkiksi lähisukulaisia tai syyttäjä toimii asiassa motiivilla, jonka voidaan käsittää johtuvan hänen lähisukulaisistaan.
Syytetyn suoja
Mikäli valtakunnansyyttäjä tekee syyttämispäätöksen perustuslain vastaisesti tai on toiminut esteellisyydestään huolimatta, suojaa perustuslaki syytettyä edelleen siinä vaiheessa, kun asiaa käsitellään oikeusistuimissa:
106 § Perustuslain etusija
Jos tuomioistuimen käsiteltävänä olevassa asiassa lain säännöksen soveltaminen olisi ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa, tuomioistuimen on annettava etusija perustuslain säännökselle.
Syytteen antama vääristetty kuva ja perätön väite
Syytteen heikkoa tasoa kuvaa syytteen perustuslain vastaisuuden lisäksi se, että syytteessä annetaan valheellinen kuva siitä, mitä Päivi Räsänen on sanonut tai kirjoittanut. Päivi Räsäsen syytteen perusteena esitetään esimerkiksi hänen sanomakseen, että ”Jumala ei ole luonut homoja”, mikä on täysin perätön väite.
Tiedotusvälineet ja ”mielipide”
Tiedotusvälineet ovat välittäneet uutisen vaihtelevalla tyylillä. Heikoimmillaan uutisointi on mässäilyä syytteen perättömällä sisällöllä esittämättä selvästi, että kyseessä on lainaus syytteestä eli kohde syyllistetään syyttäjän tekstillä jo ennakolta. Paremmin onnistuneissa uutisissa on selvästi ilmaistu syytetekstistä lainatut osuudet.
Korvaan ottaa pahasti se, että tiedotusvälineet puhuvat ”mielipiteistä”, joita on julkaistu. Kristinusko ei todellakaan ole mielipide, vaan vakaumus. Syyttäminen uskonnon tai vakaumuksen perusteella on sekä perustuslain vastaista että uskontoon perustuvaa syrjintää tai vainoa.
Meidän tulee muistaa, että noin 17 vuotta sitten tehty vihkonen ”Mieheksi ja naiseksi hän heidät loi” jaettiin aikoinaan eduskunnan kaikille kansanedustajille, eikä se aiheuttanut minkäänlaista keskustelua.
Sananvapaus
Sananvapaus sisältää oikeuden julkaista asioita, joista joku ei pidä tai voi loukkaantua. Lähes kaikille on entuudestaan tuttua Raamatun sisältö ainakin jossain määrin eli ei pitäisi todellakaan tulla kenellekään yllätyksenä se, mitä Raamatussa kutsutaan synniksi tai häpeäksi. Raamatun siteeraamisessa ei ole koskaan ollut mitään rajoituksia (tämä liittyy oikeudenkäytön ennustettavuuteen) ja toisaalta perustuslaki takaa täysin vapaan oikeuden siteerata Raamattua.
Loppuarvio
Tämä syyttäminen on täysin absurdia, kahden henkilön maalitusta. Jokainen voi olla varma, että valtakunnansyyttäjä tietää hyvin syyttävänsä perustuslain vastaisesti. Luultavasti hänen intressissään ei olekaan niin paljon asian lopputulema eli syytteen kaatuminen jo ensimmäisessä oikeusasteessa sekä perättömäna että perusoikeuksien vastaisena syytteenä. Oleellisemmalta näyttää halu pelotella ja sensuroida. Tämmöinen syyttäminen saa miettimään syyttäjän motiivia toimia näin ja saa helposti kansalaiset kyseenalaistamaan oikeuslaitoksen luotettavuuden ja järkevyyden.
En myöskään usko, mikäli syyte johtaisi langettavaan tuomioon, että syyttäminen ideologisista tai henkilökohtaisista lähtökohdista sangen mielivaltaisella tavalla loppuisi tähän, vaan siitä seuraisi oikeuslaitoksen politisoituminen ja hyökkäysten laajeneminen muitakin konservatiiviseksi miellettyjä asioita vastaan.
Kirjoittaja:
Arto Jääskeläinen
hallituksen pj.