Yleiskuva
Ei ole vaikeaa havaita, mihin suuntaan voimasuhteet muuttuivat eduskuntavaalien 2023 tuloksena. Yleissuunta siirtymälle oli oikealle: Kaikki paikkoja menettäneet puolueet menettivät ne siirtymänä oikealle. Siirtymä on 20 paikkaa, mikä on todella huomattava muutos.
Vihreän politiikan romahdus
Vihreät ja Vasemmistoliitto kokivat melkoisen romahduksen: yhteensä 14 paikkaa lähti pois. On mahdollista, että näiden puolueiden äänestäjistä jonkinlainen osuus meni vain hieman oikealle päin SDP:n kannattajiksi. Siirtymä näkyy kolmen paikan kasvuna SDP:n kannatuksessa. Keskusta menetti puolestaan 8 paikkaa, joka on paikkamääränä huomattava menetys, mutta suhteellisena muutoksena paljon Vihreiden menetystä pienempi, kun Keskustalle jäi kuitenkin 23 paikkaa.
Voimakkaan pudotuksen jälkeen Vihreät saivat aavistuksen vähemmän ääniä, kuin Vasemmistoliitto, mutta silti kaksi kansanedustajan paikkaa enemmän. Jo varsinaiselta vaalijärjestelmän vääryydeltä näyttää se, että RKP ja Kristillisdemokraatit saivat liki saman äänimäärän, mutta RKP sai tuolla melkein kaksi kertaa enemmän paikkoja eli 9 paikkaa ja Kristillisdemokraatit vain 5 paikkaa.
Vaaleissa puolueet korostivat kahta vastakkaista teemaa. Konservatiivisemmalle puolelle oli talous, toimeentulo, hyvinvointi ja turvallisuus keskeisiä, kun taas liberaalilla vasemmistopuolella korostettiin vihreitä poliittisia teemoja, kuten ilmastoa tai ympäristöä sekä vähemmistökysymyksiä.
Tiedotusvälineemme ovat usein suosineet vihreitä poliittisia teemoja välittämällä esimerkiksi paljon uutisia ilmastokapinoinnista tai uutiskuvaa vanhempien voimalaitosten piipuista nousevasta savusta. Samalla on unohtunut mainita uutisissa, kuka lopulta maksaa vihreän politiikan haitalliset seuraukset eli kalliit hinnat Suomessa. Vihreä politiikka sai kuitenkin ilmeisen selvän tuomion vaaleissa äänestäjiltä. Kuten muuan henkilö tiivisti: ”Meidän talous ja toimeentulo ei parane Mannerheimintiellä makaamalla!” Kansalaiset näyttävät olevan huolissaan yleisestä hintojen noususta, toimeentulonsa vaikeutumisesta ja koko maan pitkäaikaisesti heikosta taloudesta.
Millainen hallitus?
Keskusta on mielenkiintoisessa vaa’ankieliasemassa, jos halutaan vahva konservatiivinen hallitus ajamaan maan talouden korjaamista:
Kok (48) + PS (46) + KD (5) + Liike Nyt (1) = 100.
Jos Keskusta jää jatkossa oppositioon, se oletettavasti kuitenkin valtaosin tukee hallituksen hankkeita, joilla maan taloutta käännetään ojennukseen. Toisaalta voidaan ajatella, että tuleva hallitus on Keskustalle paljon myötämielisempi paikka olla nyt mukana puolustamassa sen tavoitteita, kuin mitä puolueen mainetta ja asemaa heikentänyt edellinen hallitus. Edelleen on mahdollista, että valtion talous saadaan voimakkain toimin jopa tasapainoon, mutta kansantalous ei lähde kunnon kasvuun ilman luopumista pelkästään Suomea kuormittavasta hiilineutraalius-2035 taakasta, joka nostaa kustannuksia ja kaikkia hintoja.
RKP on puolueena sangen liberaali, julkisissa lausunnoissaan jopa konservatiivivastainen ja arvoiltaan lähellä Vihreitä, minkä vuoksi se sopii heikommin vahvaan hallitukseen.
Perhemyönteisten ehdokkaiden lista oli menestys
Yhdistyksemme tavoite eduskuntavaaleihin liittyen oli edistää perhemyönteisyyttä Suomessa. Laadimme listan, johon perhemyönteiseksi itsensä kokevat ehdokkaat saivat ilmoittautua vapaasti puolueesta riippumatta.
Lähetimme kutsun osallistua listalle kunkin puolueen puoluesihteerille pyytäen sen jakelua ehdokkaille. Vastaanotto vaihteli, joissain puolueissa oltiin myönteisen innostuneita, mutta eräässä pienpuolueessa puoluesihteeri ilmoitti meille, että hän ei välitä kutsuamme liittyä listalle eteenpäin ehdokkaille.
Listalle tuli nopeasti noin 200 ehdokasta ja ennen vaalipäivää 2.4.2023 heitä oli ilmoittautunut yhteensä 243 henkilöä. Listalta meni läpi 21 ehdokasta kansanedustajaksi ja 5 ehdokasta varakansanedustajaksi.
Kansanedustajat:
Teemu Keskisarja *uusi*
Leena Meri
Ari Koponen
Mika Poutala *uusi*
Ville Tavio
Vilhelm Junnila
Laura Huhtasaari
Rami Lehtinen *uusi*
Päivi Räsänen
Sakari Puisto
Sami Savio
Sari Tanus
Jani Mäkelä
Timo Vornanen *uusi*
Mauri Peltokangas
Juha Mäenpää
Kaisa Garedew *uusi*
Tomi Immonen *uusi*
Pekka Aittakumpu
Kaisa Juuso
Markus Lohi
Varakansanedustajat:
Mika Niikko
Ari Mönttinen
Ari Torniainen
Marjo Loponen
Kati Nummensalo
Kaikki listaltamme eduskuntaan valitut uudet ehdokkaat saivat noin 5000 äänimääriä.
Lämpimät onnittelut kaikille läpi menneille!
Vaalitulos perhemyönteisyyden kannalta
Kokonaisarviona perhemyönteisyys vahvistui selvästi eduskunnassa, mikä on meille ilon aihe. Aktiivisimmat yhteiskunnallemme haitallisten aatteiden ja vaiennuskulttuurin edustajat ovat olleet pääosin vihervasemmistossa, jonka osuus romahti näissä vaaleissa. Samaan aikaan eduskuntaan valittiin vahvoilla äänimäärillä uusia perhemyönteisiä kansanedustajia ja heidän lisäksi henkilöitä, jotka tunnetaan ansiokkaasta sanan- ja mielipiteen- ja vakaumuksenvapauden puolustamisesta ja aktiivisesta toiminnastaan sosiaalisessa mediassa. Esimerkkeinä heistä mainittakoon Joakim Vigelius (10113 ääntä), Onni Rostila (5027 ääntä) ja Miko Bergbom (10525 ääntä). Demokraattisen ja vapaan mielipiteiden ilmaisun kannalta on kaikkien etu, että vaiennus- ja estelykulttuuri saa lisää vastavoimaa eduskuntaan.