Poliittisen aktivismin sävyttämä kirkolliskokous
Evankelisluterilaisen kirkon kirkolliskokous pidettiin 9.-12.5.2023 Turun kristillisellä opistolla. Käsitellyistä asioista löytyy kirkon oma yhteenveto täältä. Kirkolliskokousta pystyi seuraamaan suorana netin kautta. Kaikki kokoukset ja äänestykset pystyy katselemaan jälkikäteen YouTubeen talletettuina videoina täältä.
Kokousten aikana käytetyistä puheenvuoroista sai netistä kokouksia seuranneena melko selkeän kuvan edustajien ajatusmaailmasta. Edustajat jakautuvat sangen selkeästi Raamattu-uskollisuutta painottaviin konservatiiveihin ja maallisia tai poliittisia lähestymistapoja korostaviin liberaaleihin. Puheenvuorot olivat enimmäkseen muita kunnioittavia. Tästä poiketen joidenkin liberaalien edustajien puheenvuoroista tuli toistuvasti esiin hyökkäävät poliittiset fraasit siinä määrin, että sivullinen sai ajoittain ihmetellä, onko tämä kirkolliskokous vai poliittinen tilaisuus. Käsiteltäviä asioita kaunisteleva ja muita vastaan hyökkäävä puhetyyli vuorotteli ja kuulosti samalta, kuin vasemmalta laidalta kuullaan eduskunnassakin. Oli ikävää kuunnella sävyltään vihamielistä kommentointia, joka ei kohdistunut käsiteltävään asiaan, vaan kävi epäasiallisesti käsiksi lakivaliokuntaan.
Antikristillinen symboli — puu tekee hedelmäänsä?
Kokousta seuraavalle voi silmään osua jotain epätavallista. Monilla edustajilla on tilaisuuden aiheeseen tavanomaisesti liittyen uskon symbolina esillä risti, mutta kristillisyydelle vastakkaisen aatemaailman symbolin tuominen kirkolliskokoukseen voi tuntua sivullisen silmin tahalliselta poliittiselta provokaatiolta. Edustaja Hanna Mithiku oli ripustanut suuret Pride-symbolit korviinsa. Politiikan puolella hänet tunnetaan Vasemmistoliiton henkilönä.
Avioliitto oli taas haasteen edessä
Kirkolliskokouksen asialistalla oli avioliiton ehtojen muuttaminen perustuen kirkkohallituksen esitykseen 2/2023. Nykytila on se, että kirkolliseen avioliittoon voidaan vihkiä rippikoulun käyneet kristityt mies ja nainen. Asiaa esitettiin muutettavaksi niin, että vihittävältä puolisolta ei vaadittaisi enää rippikoulua tai edes kristillisyyttä eli vihittävä puoliso voisi olla eri uskontokuntaa tai vaikka ateisti.
Asia tuotiin ikäänkuin pelkkänä lainopillisena muutoksena. Ääneenlausumatonta ihmetystä alusta alkaen kuitenkin herätti se, että miksi tuollainen vihkiminen pitäisi tuoda kirkkoon, kun vihkimenen on jo saatavissa maistraatissa tilanteissa, että puoliso ei ole kristitty? Ja kuka ateisti edes haluaisi tulla kirkkoon vihittäväksi? Moni mietti puheenvuorossaan, mihin suuntaan se veisi kirkkoa ja rippikoulun asemaa, kun monille rippikoulun tärkein merkitys on kirkkohäät?
Edelleen, jos asiaa halutaan tarkastella vain sopimusteknisesti, niin kirkollisessa avioliitossakin tehdään sopimus ja molempien sopimusosapuolten pitää tietää, käsittää ja mieltää samalla tavalla asiaan liittyvä kristillinen merkitys, joka puolestaan tulee esiin rippikoulun yhteydessä.
Kaikista isoin kysymys ei ole lopulta lainkaan lainopillinen, vaan lyhyt kristinopin kysymys: Mitä kirkko voi vihkiä? Kirkon oppi perustuu Raamattuun eli päätöksessä tulee ensisijaisesti etsiä Jumalan tahtoa eikä ihmisten toiveita. Kristillisesti ajatellen väärällä vihkimisellä ei ole siunausta ja vastaavasti paimen, joka eksyttää laumaansa, tekee kristinopilliselta kannalta todella pahan teon.
Vihkimisehtojen väljentäminen herätti paljon intoa puheenvuoroihin erityisesti liberaalien edustajien joukossa. Toisaalta halutiin myös vähätellä avioliiton asemaa kirkon oppikysymyksenä ja kyseltiin, onko avioliitto näin ison keskustelun ansaitseva kysymys. Tuohon on jokaisen Raamattua auttavasti tuntevan helppoa vastata: Jo ensimmäisestä Mooseksen kirjasta aina Uuden testamentin loppuun asti asioiden tarkoitus tulee hyvin yksiselitteisesti esiin ja siksi miehen ja naisen avioliitto on opillisena asiana tärkeä osa kristinuskoa.
Kirkolliskokous hylkäsi lopulta muutoksen
Asian esittelyn jälkeen se lähetettiin lakivaliokuntaa, joka vastauksessaan esitti asian jättämistä raukeamaan. Edustaja Vuori kuitenkin vastusti raukeamisesitystä vaatien muutosesityksen hyväksymistä. Asiasta äänestettiin, jolloin edustaja Vuoren vaatimus voitti 53/42, 2 tyhjää ja asia palautettiin lakivaliokuntaan. Se totesi toisessa lausunnossaan 3a, että asiassa ei ole tullut esiin mitään uutta syytä muuttaa jo annettua lausuntoa ja muutosesitys tulisi jättää raukeamaan. Äänestettiin jälleen ja äänestyksen lopputulos ensimmäisessä käsittelyssä oli, että Vuoren vaatimus viedä muutosesitys eteenpäin toiseen käsittelyyn hyväksyttiin.
Toisessa käsittelyssä muutosesitys kaatui, sillä se ei saavuttanut 3/4 osan määräenemmistöä äänestystuloksella 54/39, tyhjää yksi.
Kristillinen avioliitto on siten edelleenkin yhden miehen ja yhden naisen liitto, joiden pitää olla suorittanut rippikoulu sen varmistamiseksi, että molemmat osapuolet ymmärtävät lupausta antaessaan solmittavan liiton kristillisen sisällön, merkityksen ja vihkimiseen liittyvän Jumalan siunauksen tavalla, joka on dokumentoitu Raamatussa.