Kunta- ja aluevaalit lähestyvät. Molemmissa äänestetään samana päivänä 13.4.2025 ja ennakkoäänestys on jo 2. – 8.4.2025. Aluevaalilla valitut päättävät sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen asioista koko hyvinvointialueella, joka on laajempi kuin yksi kunta. Kuntavaaleissa valitut päättävät puolestaan kaikista muista paikallisista oman kunnan asioista.
Vastuullisuus taloudenhoidossa ja politiikassa
Sekä kunnissa että hyvinvointialueella mietitään usein, mikä olisi taloudelliseti tehokas ja samalla riitävän hyvin käyttäjiä palveleva tapa toteuttaa alueella tarvittavat palvelut.
Lähestymistapa rahan käyttöön, säästämiseen ja velan ottoon näyttää olevan hyvin erilainen vasemmistoliberaaleilla ja oikeistokonservatiiveilla. Vasemmalta kuuluu ehdokkaalta hyvin helposti, että ”valtio/kunta/hyvinvointialue kustantaa tämän ja tuon asian sinulle, kun äänestät minua”. Vastakysymys oikealta tulee tuohon, että ”kuka maksaa lopulta nuo kulut oikeasti?”. Tiedetään yleisesti, että kaikki maksetaan yhteisistä varoista eli niistä veroista, jotka kerätään kansalaisilta. Näin silloin, kun menot ja tulot ovat tasapainossa. Kun menot on suuremmata kuin tulot, verotetaan lisää tai otetaan ”syömävelkaa” eli sellaista velkaa, josta ei jää jäljelle mitään tuottavaa tai pysyvää, vaan ainostaan velvollisuus maksaa velka myöhemmin takaisin.
Suhtautuminen uuden velan ottoon onkin toinen asenteita jakava aihe. Siinä missä vasemmiston liberaali edustaja saattaa olla uuden syömävelan kannalla hyvin kevyestikin, oikeistolainen varoo ottamasta tuottamatonta velkaa, jota mahdollisesti vielä seuraava sukupolvikin joutuu maksamaan takaisin.
Arvojen jakautuminen kahtia maailmalla
Tiedämme Yhdysvalloista, että siellä kaikki meidän Suomessa tuntemat ryhmät ja puolueet jakautuvat kahteen leiriin kaksipuoluejärjestelmän mukaisesti. Näiden nimitykset ”Demokraatit” ja Republikaanit” ovat hieman hämäävät. Jako on luonteeltaan sellainen, että vastakkain tuossa ovat ennen kaikkea arvot, joiden mukaan erilaiset ryhmittymät ovat asettuneet noiden kahden leirin alle USA:ssa. Useimmiten arvoiltaan liberaalit, vasemmistolaisimmat ja vihreimmät ryhmät löytyvät Demokraateista. Vastaavasti konservatiivit, oikeistolaiset, isänmaalliset ja kristityt ryhmät ovat hyvin laajasti asettuneet Republikaaneihin.
Jos tätä rinnastaa Suomeen, niin ne asiat, arvot, ilmaukset ja iskulauseet, joita kuulee joiltakin demokraattipoliitikoilta USA:ssa ovat aivan samoja, mitä Vasemmistoliittolaiset, Vihreät ja osa Sosiaalidemokraateistakin toistaa täällä: vapaa abortti, naisen oikeus omaan vartaloonsa, sukupuolia on monta, ihmisoikeudet, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, hiilineutraalius, sateenkaari, LGBT, jne. Kaikki tyypillisiä vasemmistohenkisiä iskulauseita tai teemoja. Vastaavasti republikaanit puhuvat usein oman maan edun asettamisesta etusijalle, taloudesta, työllisyydestä, toimeentulosta ja maahan pääsyn tiukemmasta rajoittamisesta. Ne ovat tyypillisiä oikeistopuolueiden teemoja myös Suomessa.
Kahtiajako ja Suomen puolueet
Useat puolueet ovat muuttuneet paljon siitä, mitä ne ovat olleet aiemmin. Vihreät tuli alkuaan tunnetuksi luontopuolueena, mutta myöhemmin osa sen edustajista on osoittanut kiinnostusta ja aktiivisuutta aivan muihin, usein vasemmistohenkisiin, feministisiin tai identiteettipoliittisiin teemoihin. Arvoiltaan hyvin liberaalit näkemykset ovat löytäneet tiensä myös Kokoomukseen ja Keskustaan rikkoen näiden puolueiden yhtenäisyyttä ja alkuperäistä kuvaa konservatiivisina oikeistopuolueina. Kanavana tähän muutokseen lienee ainakin osittain feministiryhmät ja naispoliitikot. Näin voi päätellä siitä, miten jotkut naispoliitikot puhuvat tietyin ideologisin ilmauksin ja miltä poliittiselta suunnalta sellaista tekstiä on tyypillisesti kuultu aiemmin. Samoin siitä, miten he ovat äänestäneet Eduskunnassa avioliittoa ja sukupuolta koskevissa lakimuutoksissa.
Lopputulemana on nykyään se, että samassa puolueessa voi olla hyvin vastakkaisia näkemyksiä ja ennen selkeästi konservatiisisesta puolueesta löytyy nyt liberaali siipi eli puolue on haljennut kahteen vastakkaisia näkemyksiä omaavaan leiriin.
Tämä lojaalisuuden vesittyminen ei ole mikään uusi asia Yhdysvalloissakaan, mutta siellä siihen suhtaudutaan tuomitsevammin, kuin Suomessa. Konservatiivien edustaja, joka alkaa ajaa vasemmiston suosimia ideologisia teemoja, saa helposti lisänimen ”RINO”, joka on lyhenne sanoista ”Republican In Name Only”. Tuon voisi suomentaa ”vain nimellisesti republikaani” tai valeoikeistolainen.
Minne olemme menossa?
USA meni vaaleissaan selkeästi konservatiivisempaan, oikeistolaisempaan ja samalla myös kristillisempään suuntaan. Sama suunta oli havaittavissa Saksan vaaleissa. Suomen puolueista ehkä eniten Perussuomalaisia muistuttava AfD lähes kaksinkertaisti paikkamääränsä, tullen toiseksi suurimmaksi ryhmäksi, ja myös suurin puolue, Kristillisdemokraatit, lisäsi paikkamääräänsä. Vihreät pieneni voimakkaasti Saksassa. Virossa Vihreitä ei ole ollut enää pitkään aikaan eduskunnassa (Riigikogu).
Vahva läntinen suunta näyttäisi vaaleissa olevan oikealle, arvoiltaan konservatiivisempaan ja kristillisempään.
Miten selvittää oikea ehdokas?
On tärkeää äänestää vaalissa arvoiltaan sopivaa henkilöä, eikä pelkästään puoluetta. Kannattaa ottaa selvää ehdokkaasta, onko hän arvoiltaan liberaali vai konservatiivi tekemällä asiaa selventäviä kysymyksiä.
Voit kysyä vaikkapa:
- Onko ihmisellä vain kaksi eri sukupuolta, mies ja nainen?
- Ellei vastaus ole selkeä ”vain kaksi” tai jos alkaa sekalainen selittely jostain muusta, niin on parempi väistää ehdokas kaukaa. Ellei hän pysy tässä asiassa lisääntymisbiologisessa totuudessa, niin mitä häneltä voi odottaa sitten muissa asioissa?Jos ehdokas kuvitteli sukupuolia olevan enemmän kuin kaksi, niin voi halutessaan tarkastaa vielä, mikä on ehdokkaan kanta kysymykseen ”voiko mies synnyttää”. Tämä selventää lähinnä sitä, miten gender-ideologian läpäisemä ehdokkaan ajattelu on. Eli onko hänen ensisijainen kiinnostuksen kohteensa oman ideologiansa edistäminen vai yhteisten asioiden hoitaminen tunnollisesti.
Voit myös tiedustella:
- Onko avioliitto vain miehen ja naisen välinen liitto?
- Jokainen voi vapaasti arvostaa avioliiton käsitettä pelkkänä miehen ja naisen liittona pitäen sisällöltään muunlaisia liittoja jonain aivan muuna. Onhan tunnettu asia, että Suomen lakiin on mahdollista kirjata, että kaksi sisällöltään ja yhteiskunnalliselta merkitykseltään aivan eri asiaa, on sama asia. Sukupuolineutraali avioliittolaki on siitä tyyppiesimerkki.
- Pitääkö kaupungin liputtaa Pride-lipulla?
- Jos hän vastaa kyllä, niin ehdokas on valmis käyttämään yhteisiä varoja toimintaan, joka ei palvele kaikkia kaupunkilaisia, vaan loukkaa ja ärsyttää laajasti. Pride-liputus on yksipuolinen provokaatio, ilkeä teko. Tuollainen ehdokas saattaa olla valmis kuluttamaan yhteisiä varoja muihinkin omiin poliittisiin tarkoituksiinsa, jotka eivät palvele kaupungin asukkaita tasapuolisesti.
Iltalehden vaalikone valinnan apuna
Iltalehti on sisällyttänyt vaalikoneeseensa väitteen ”Sukupuolia on enemmän kuin kaksi”. Sieltä näkee helposti jokaisen ehdokkaan vastauksen tähän kysymykseen.
Sen lisäksi Iltalehden vaalikoneeseen vastaamien ehdokkaiden kannanotoista on tehty yhteenveto puolueittain Iltalehteen . Tässä yhteenvedossa laskettiin, miten iso osa kunkin puolueen ehdokkaista on eri mieltä tai samaa mieltä väitteestä, että sukupuolia on enmmän kuin kaksi.
Puolueista KD ja Perussuomalaiset ovat hyvin samankaltaisia. Molemmissa yli 90 % ehdokkaista sanoo, että sukupuolia on kaksi ja molemmissa puolueissa on noin 5 % ehdokkaita, jotka ei oikein tiedä, mitä kannattaisi vastata. Vain 3…4% ehdokkaista on sekaisin, mitä sukupuoli tarkoittaa. Onhan tuo yli 90% jo aika hyvä luku, mutta silti toivoisi sen olevan 100%. On jotenkin outoa, että jotkut ehdokkaat välttelevät biologisen totuuden esille tuomista sukupuolesta. Eli katsokaapa, mitä ehdokkaanne on vastannut tähän sukupuolien lukumääräkysymykseen ennen kuin äänestätte, oli ehdokas sitten minkä tahansa puolueen listoilla.
Ei ole yllättävää, että ylivoimaisesti eniten sekaisin sukupuolen käsitteestä ovat Vasemmistoliittolaiset ja Vihreät ehdokkaat. Näiden puolueiden edustajista alle 10% tietää, mitä tarkoittaa sukupuoli ja loput on täysin hukassa tämän asian kanssa.
Näiden kahden ryhmän väliin jää vielä ainakin SDP ja RKP, joissa noin 20% tietää, mitä tarkoittaa sukupuoli.
Toimittaja Ivan Puopolo lausui hyvin osuvasti selkeällä YouTube-videollaan :
”Tämä sukupuolikysymys, kuinka monta biologista sukupuolta on olemassa, niitä on kaksi; sillä ei ole yhteiskunnallisesti mitään muuta merkitystä, kuin että se paljastaa sen, kuinka paljon ihminen on valmis ajanhengen paineessa valehtelemaan.”
Paljon pitäisi joutua uudestaan koulun penkille biologian tunnille väkeä tuolta vasemmalta ja myös RKP: stä. Tai sitten luokan nurkaan häpeämään valehtelusta? 😀