Yhdistyksemme perusasioihin kuuluva käsitys avioliitosta vain miehen ja naisen liittona on sama, kuin kristillinen avioliittokäsitys. Se on myös maailmanlaajuisesti vallitseva käsitys. Suomessa muunlaisten ideologisten käsitysten levittäjät näkevät usein kristillisyyden ja konservatismin heidän aatteiden levitämiselle isoinpana esteenä. Siinä mielessä on ymmärrettävää, että kristillistä arvomaailmaa vastaan hyökätään erilaisten antikristillisten näkemysten ja vihamielisyyden avulla.
On tarpeellista palauttaa mieleen aluksi joitakin kristillisyyden faktoja tämän asiakokonaisuuden taustaksi.
- Kristillinen avioliitto on miehen ja naisen liitto. Tämä asia on dokumentoitu Raamatussa niin monesti ja selkeästi, että ei tunnu tarpeelliselta syventyä siihen tässä yhteydessä.
- Ihmiset ovat miehiä tai naisia. Tietysti tämä on myös biologinen tosiasia.
- Kirkkokäsikirjassa puolestaan sanotaan, että kirkko on pyhitetty paikka. Se tarkoittaa, että kirkossa ei saa esiintyä eikä sallia kristillisyyden vastaista toimintaa, sillä se häpäisee ja loukkaa kirkon pyhyyttä.
- Pride-symboli, kuten sateenkaarilippu, on antikristillinen symboli. Jos nyt kukaan tuota haluaa haastaa, niin todettakoon mikä määrittää antikristillisyyden yksiselitteisesti: Raamattu. Ei jää epäselväksi tuosta lähtökohdasta, että Pride edustaa käyttäytymistä, asennemaailmaa ja elämänmuotoa, joka on arkisesti ilmaistuna väärää tai haitallista toimintaa, kristillisin termein ilmaistuna syntiä. Sateenkaarilippu on myös kapinalippu ja siihen läheisesti liittyvä ideologinen käsitys ihmisen lukemattomista sukupuolista on kristillisen ja biologisen sukupuolikäsityksen vastainen.
Edellä olevat asiat ovat helppoja ymmärtää Raamatun tekstistä ja keskimäärin täysin selviä henkilölle, joka haluaa elää kristittynä tai on edes jossain määrin tutustunut Raamattuun. Tekstillisesti vaikeampaan asiakohtaan tullaan käsitteessä ”lopun ajat” ja sen merkit. Näitä lopun aikojen merkkejä on useita ja ne tukevat käsitteellisesti toisiaan. Nostan yhden mielenkiintoisen asian, joka ei välttämättä aukene suomenkielisestä Raamatusta tai Katekismuksesta, mutta englanninkielisistä teksteistä käännettynä sen kyllä käsittää helpommin:
”Kun häpäisevä esine/asia seisoo paikassa, missä sen ei pitäisi olla, on lopun ajat lähellä.”
Suomenkielisissä Raamatun käännöksissä mainitut ”hävityksen kauhistus” tai ”turmion iljetys” (Mark. 13:14) eivät välttämättä ole niin selkeitä, mutta ilmauksen historiallisena taustana näyttäisi olevan temppelikulttuurin häväistys 160-luvulla ennen Kristuksen syntymää. Englanninkielessä sana ”abomination” tarkoittaa jotain hyvin vastenmielistä tai iljettävää. UT2020 käyttää ilmausta ”tuhoa ennustava törkeys”, joka on lähellä samaa ajatusta.
Pride-messujen kaksinkertainen rikkomus
Pride-messuissa rikotaan kahdella tavalla kristittyä käsitystä:
- Alttari häväistään antikristillisellä symbolilla
- Kirkkokäsikirja: Kirkkotilan käyttö pyhityksen vastaiseen toimintaan sallitaan
Vaasan suomalaisen seurakunnan tapaus, tuomiokapituli ja oikeusturvan puute
Vaasan suomalaisen seurakunnan kirkkoherra Teijo Peltola on päättänyt, että Pride-messuja ei pidetä. Tämä päätös on Raamatun ja ev.lut. -kirkon virallisen opin mukainen. Pride ei kuulu kristinuskoon. Alttarin ja kirkkotilan häpäisy Pride-toiminnalla ei olisi asiallista eikä hyväksyttävää toimintaa. Päätös on myös niiden kristillisten lupausten ja ehtojen mukainen, jotka kirkkoherra on antanut virkaan vihkimisen yhteydessä. Tarkemmin tästä kirkkokäsikirjan kappaleessa 17.
Seurakuntaneuvosto lähti kuitenkin yhden äänen enemmistöllä kapinoimaan vaatien epäkristillistä ja kirkon opin vastaista päätöstä asiaan. Se valitti tuomiokapituliin, jonka päätös on todella yllättävä kahdellakin tavalla. Tuomiokapituli salasi perustelut ja siksi on vain valituksen syntytavasta pääteltävissä, että tuomiokapituli asettui tukemaan antikristillistä toimintaa kirkossa antamalla varoituksen Teijo Peltolalle. Hän ei ole voinut puolustautua, kun tuomiokapituli on salannut perustelun, jota vastaan hänen tulisi puolustautua. On syylliseksi leimatun oikeusturvan vastaista, että tuomiokapituli salasi perustelut. On suorastaan uskomatonta, että Suomessa voi olla julkista moittimista ilman syytetyn oikeutta puolustautua!
Valheuutisointi syyllisestä ja missä todellinen syy on
Uutisointi isoissa tiedotusvälineissä on näyttänyt yksipuolisen leimaavalta antaen kuvan, että kirkkoherra Teijo Peltola toimisi väärin. YLE kirjoittaa: ”Kirkkoherran sateenkaarikanta rikkoi työyhteisön…” Eipä sanottu totuudenmukaisesti, että seurakunnan ojennuksessa pitäminen oppikysymyksissä on nimenomaan hänen työtehtävänsä ja hän on toiminut kristillisesti oikein ja kirkkokäsikirjan mukaisesti estäessään kirkkotilan häpäisemisen.
Sen sijaan todellinen riidan aiheuttaja on se taho, joka haluaa suistaa kristillisen opin ja korvata sen Pride-ideologialla.
Kirkkoherralle kuuluisi kunnian palautus, kunnianosoitus ja palkan korotus siitä, että hän haluaa säilyttää kirkon kristillisen opin mukaisena.
Oppikysymysten ratkaiseminen
Periaatteessa seurakuntaneuvostolla ei pitäisi olla mitään valtaa muuttaa kirkon oppikysymyksiä eikä myöskään tuomiokapituli voi poiketa kirkon kristillisestä opista, vaan tehdä ratkaisuja vain oppisisällön sallimissa rajoissa.
Opillisessa mielessä seurakuntaneuvoston ja tuomiokapitulin päätökset ovat mitättömiä silloin, kun ne ohjaavat toimimaan kirkon virallisen opin vastaisesti. Kirkolliskokous on paikka, jossa oppikysymykset vahvistetaan. Sitä ennen pitää joka ikisen piispoista alaspäin sitoutua noudattamaan sitä, että mihinkään kirkolliseen tapahtumaan ei kuulu Pride ja sellaista ei todellakaan löydy kirkkokäsikirjasta tai mistään kristillisestä dokumentista.
Huoli vihamielisyydestä ja ilkeästä asenteesta
On hyvin tuttua, että kristillisyydelle vihamieliset voimat haluavat tuhota ja vääristää kristillisyyden sisällön vaikka pala palalta. Jos mietitään kaikkea kielteistä muutosta poliittisessa kontekstissa, niin vasemmistotaustainen vihamielisyys, käsitteiden muuttaminen, huono kohtelu ja väkivalta ei ole uusi ilmiö, mutta se näyttää lisääntyneen. Tämä on juuri se, mitä olemme nähneet politisoituneena aktivismina ja monenlaisena pahuutena kristittyjä kohtaan. Esimerkkejä on paljon: Salamurhaaja surmasi Charlie Kirkin USA:ssa, kansanedustaja Päivi Räsästä ja piispa Juhana Pohjolaa syytetään oikeudessa heidän kristillisen toimintansa vuoksi ja nyt viime aikoina on alettu tuhota ev.lut.-kirkkoa sisältäpäin kristillisvastaisen toiminnan sallimisella ja jopa antamalla varoitus kristillisyyttä puolustavalle kirkkoherralle.
Jokaisen kristittynä elävän henkilön velvollisuus on puolustaa huonosti kohdeltuja kristittyjä veljiä ja siskoja. Paljon hyvää voi saada aikaan yhteisellä toiminnalla ja asiat voivat kääntyä hyväänkin suuntaan. Tiedämme sen USA:sta. Siellä tilanne oli huonompi, kuin Euroopassa nyt. Hallinnon enemmistön vaihtuminen arvoiltaan kristillisvastaisesta kristillismyönteiseksi on saanut paljon hyvää aikaan siellä. Yhteiskunnalle ja nuorille haitalliset aatteet on hylätty.