EU-valta muuttunut ongelmalliseen suuntaan jäsenvaltioiden ja perheiden kannalta

Esiin tuli hyvin se kehityssuunta, miten EU on muuttunut ajan saatossa yhä enemmän keskusvallan suuntaan, joka pystyy sanelemaan jäsenvaltion sisäisiä asioita sen oman demokratian ja jopa perustuslain vastaisesti.  Asiaa luennossa oli todella paljon ja tämä artikkeli on tiivistelmä siitä.

Historiallista taustaa

Seitsemänkymmentä vuotta sitten Euroopan hiili- ja teräsyhteisön tavoitteet olivat vaatimattomat ja käytännönläheiset: rauhan turvaaminen, kaupan mahdollistaminen ja vakauden varmistaminen. Harvat osasivat ennustaa, että tästä aloitteesta kehittyisi ylikansallinen yhteisö, jolla on oma valuutta, oma oikeuslaitos ja pyrkimys muokata kulttuuria, yhteiskuntaa ja perhe-elämää. Nykyään EU ei ole enää puolueeton kehys. Se asettuu yhä enemmän arvojen tuomariksi ja edistää yhteiskuntakuvaa, joka poikkeaa monien jäsenvaltioiden perinteistä. Tasavertaisuutta, suvaitsevaisuutta ja ihmisoikeuksia koskevan houkuttelevan kaunopuheisuuden takana on joukko ideologisia oletuksia sukupuolesta, seksuaalisuudesta ja perheestä, joita tyrkytetään yhä itsevarmemmin.

Euroopan unionin ideologista taustaa

Jotta voimme ymmärtää nykyistä politiikkaa, meidän on muistettava, ettei eurooppalainen hanke syntynyt tyhjästä. Alun käytännönläheisten tavoitteiden (rauha, talous, yhteistyö) rinnalla oli federalistinen virtaus, joka pyrki suvereenien valtioiden ylittämiseen.

 Spinellin radikaalit tavoitteet

• Manifestin kieli muistutti Marxin ja Engelsin Kommunistista manifestia.
• Vaadittiin ”suvereenien kansallisvaltioiden lakkauttamista”.
• Tavoitteena oli eurooppalaisen liittovaltion – ”Euroopan yhdysvaltojen” – perustaminen.

Spinellin kestävä vaikutus

Ventotenen visio vahvistui erityisesti Euroopan parlamentissa ja komissiossa.

• Euroopan parlamentin päärakennus Brysselissä on nimetty hänen mukaansa.
• Brexitin jälkeen EU-johtajat (Merkel, Hollande, Renzi) tekivät ”pyhiinvaellusmatkan” Spinellin haudalle.

Miksi tämä on merkityksellistä perhepolitiikalle?

Marxilainen perinne, josta Spinelli ammensi, piti historiaa jatkuvana konfliktina. Tässä viitekehyksessä perhe ei ollut harmonian lähde vaan sortomekanismi.

Frankfurtin koulukunnan kritiikki

Frankfurtin koulukunnan ajattelijat terävöittivät kritiikkiä ja tunnistivat perheen esteeksi ihmisten emansipaatiolle. Vanhempien auktoriteetti ja avioliiton vakaus nähtiin esteinä autonomialle.

*** Emansipaatio tarkoittaa vapautumista jonkinlaisesta holhouksesta, riippuvuudesta tai eriarvoisuudesta, minkä seurauksena saavutetaan täysi-ikäisyyden kaltainen itsenäisyys ja tasa-arvo.

Toisen aallon feminismi

Nämä ajatukset vaikuttivat voimakkaasti toisen aallon feministiseen liikkeeseen. Simone de Beauvoir ja muut väittivät, että äitiys oli ”patriarkaalinen myytti”, joka rajoitti naisten vapautta.

Radikaalien vasemmistolaisten intellektuellien ja nousevien LGBT-aktivistien välille syntyi strateginen liittouma.
Herbert Marcuse havaitsi, että työväenluokan muututtua ”ei-vallankumoukselliseksi”, uutta vallankumouksellista subjektia etsittiin ”ulkopuolisten ja vähemmistöjen” joukosta.

Tästä marxilaisuuden, radikaalin feminismin ja queer-teorian fuusiosta syntyi sukupuolentutkimus, queer-tutkimus ja LGBTQ+-tutkimus. Niiden yhteinen nimittäjä on vihamielisyys luonnollista perhettä kohtaan.

Yhteenveto: Ideologinen perintö

EU:n nykyistä politiikkaa on ymmärrettävä tämän intellektuaalisen perinteen valossa.
Se, mikä esitetään neutraalina tasa-arvon edistämisenä, kantaa mukanaan implisiittistä hylkäämistä luonnollisesta järjestyksestä.

Avioliitto ja perhe EU:n politiikassa

Strategian ydinongelma

Suurimmat huolenaiheet johtuvat EU:n toimivallan luvattomasta laajentamisesta perheoikeuden alalle, joka on aina kuulunut vain jäsenvaltioiden omaan toimivaltaan.

”Perheen monimuotoisuus” ja ”sateenkaariperheet”

Yksi kauaskantoisimmista seurauksista on ”perheen monimuotoisuuden” ja ”sateenkaariperheiden” edistäminen. Käytännön vaikutus on purkaa normatiivinen käsitys perheestä.

”Kaikkien perheiden suojeleminen”

Perusoletuksena on, että kaikki perhemuodot ovat yhtä päteviä ja suojelun arvoisia. Tämä heikentää miehen ja naisen liitosta perustuvan luonnollisen perheen erityisasemaa.

Mitä kaikkea ”perhe” voi tarkoittaa?

• Samaa sukupuolta oleva pari ja lapsi
• Polyamorinen ryhmä
• Yksinhuoltaja ei-biologisen kumppanin kanssa
• LAT-järjestelyt (living apart together), asutaan ”erillään yhdessä”
• Tarkoitukselliset yhteisöt
• Päätös pysyä naimattomana

Seuraus: Ei normatiivista mallia

Jos kaikki kokoonpanot ovat ”perheitä”, mikään malli ei voi olla normatiivinen. Tämä heikentää mahdollisuutta tukea miehen ja naisen välistä avioliittoa, joka on vakain ympäristö lapsille.

LGBTIQ-strategian muut tavoitteet

• Määritellä uudelleen tasa-arvo ja syrjintä
• Heikentää sananvapautta ja yritystoiminnan vapautta
• Nostaa esiin ”sukupuoli-identiteetti”
• Pakottaa tunnustamaan samaa sukupuolta olevien liitot
• Ohjata EU-varoja ideologisille kansalaisjärjestöille
• Kriminalisoida eriävät mielipiteet ”vihapuheeksi”

Asetusluonnos vanhemmuuden tunnustamisesta EU:ssa

Joulukuussa 2022 komissio julkaisi asetusluonnoksen, jonka tavoitteena on “yksinkertaistaa maasta toiseen muuttavien perheiden elämää”. Teknisen perustelun takana on velvoite jokaiselle jäsenvaltiolle tunnustaa toisessa jäsenvaltiossa vahvistettu vanhemmuus, vaikka se olisi ristiriidassa sen perustuslain kanssa. Tämä tarkoittaa samaa sukupuolta olevien vanhemmuuden tunnustamista koko unionissa.

Epäsuora strategia

Koska EU:lla ei ole suoraa toimivaltaa, komissio saavuttaa vähitellen tosiasiallisen vastaavuuden samaa sukupuolta olevien parisuhteiden ja avioliiton välillä panemalla täytäntöön kumulatiiviset oikeudet.

Vaikutus sijaissynnytykseen

Vaikka sijaissynnytys on kielletty useimmissa jäsenvaltioissa, asetus vaatisi sijaissynnytyksen kautta syntyneen vanhemmuuden tunnustamista. Jos yksi jäsenvaltio avaa oven sijaissynnytykselle, seuraukset leviävät koko unioniin.

EU-tuomioistuimen oikeuskäytäntö

”Oikeuskäytännön kautta tapahtuva integraatio”

Vaikka perheoikeuden toimivalta kuuluu jäsenvaltioille, niiden itsemääräämisoikeutta heikennetään askel askeleelta oikeudellisen aktivismin kautta.

Naisten ja miesten tasa-arvo

EU:n politiikan juuret ovat feministisissä liikkeissä, joissa sukupuoli nähtiin sosiaalisesti muovautuneena rakenteena, ei biologisena tosiasiana.

EU:n sukupuolten tasa-arvostrategia 2020–2025

EU on omaksunut tämän näkökulman strategiassaan. Logiikka ei ole vain syrjinnän estäminen, vaan sosiaalisten roolien uudistaminen ja miesten ja naisten välisten erojen käsitteleminen ongelmallisina.

Seuraus 1: Laajat epätasa-arvon määritelmät

Strategiassa pidetään rakenteellisen syrjinnän osoituksena jopa eroja uravalinnoissa tai johtotehtävissä. Se kiistää, että nämä voisivat olla seurausta vapaista henkilökohtaisista päätöksistä.

Seuraus 2: Äitiyden arvostuksen lasku

Kotityöt ja lasten kasvatus kuvataan ”taakkana”. Palkkatyö arvostetaan ainoana itsensä toteuttamisen muotona. Institutionaalista lastenhoitoa ylistetään markkinakeskeisestä näkökulmasta.

Seuraus 3: Sosiaalinen suunnittelu

Työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskeva direktiivi (2019/1158) määrää pakollisen kahden kuukauden isyysloman ja kannustaa äitejä palaamaan nopeasti työmarkkinoille, sen sijaan että perheet päättäisivät itse järjestelyistään.

Väkivallan torjunta – tekosyy ideologian pakottamiseen

EU käyttää väkivallan luonnollista tuomitsemista välineenä edistääkseen omaa ideologista agendaansa. Esimerkkinä direktiivi (EU) 2024/1385. Direktiivin mukaan väkivallan syitä eivät ole patologiat, kuten alkoholismi, vaan perinteinen yhteiskuntarakenne, jossa miehillä ja naisilla on erilaiset roolit. Väkivallan torjuminen muuttuu kulttuurin ja perinteiden torjumiseksi.

Laajennettu ja epätarkka väkivallan määritelmä

Direktiivi luokittelee väkivallaksi ”psykologisen tai taloudellisen väkivallan” ilman tarkkoja määritelmiä. Käytännössä mikä tahansa ihmissuhdeongelma voidaan leimata väkivallaksi.

Väkivallan todellisten syiden sivuuttaminen

Sananvapaus ja ”vihapuheen” kriminalisointi

Digitaalisten palvelujen laki (DSA) velvoittaa verkkopalvelut poistamaan ”vihapuheeksi” tai “disinformaatioksi” ilmoitetun sisällön uhaten sanktiolla, joka voi olla jopa 6% yrityksen vuosiliikevaihdosta. Tämä kannustaa sensuuriin ja rajoittaa keskustelua herkistä aiheista, kuten esimerkiksi avioliiton luonne, vanhemmuus ja seksuaalisuus.

”Vihapuhe” eurorikokseksi

Komissio pyrkii luokittelemaan ”vihapuheen” uudeksi eurorikokseksi.
Riski on selvä: kun perheestä tai seksuaalisuudesta puhuminen luokitellaan tämän määritelmän alle, perustuslaissa suojatut vakaumukset – esimerkiksi käsitys, että avioliitto on miehen ja naisen välinen – saatetaan kriminalisoida.

Kansalaisjärjestöjen rahoitus ja poliittinen paine

Rahoitus politiikan välineenä

Perhe- ja avioliittokeskusteluja Euroopassa eivät muokkaa ainoastaan lait ja tuomioistuinten päätökset. Niihin vaikuttaa merkittävästi myös se, miten Euroopan unioni jakaa taloudelliset resurssinsa. Rahoittamalla valikoivasti kansalaisjärjestöjä EU painostaa jäsenvaltioita mukautumaan sen suosimaan kulttuuriseen visioon.

• Paine kohdistuu erityisesti sukupuolen, seksuaalisuuden ja perheen aloille.
• Tavoitteena on yhdenmukaistaa kansalliset kulttuurit ja arvot EU:n vision mukaisiksi.

Lähestymistavan historialliset juuret

Tämän lähestymistavan juuret ulottuvat aikaan, jolloin kansalaiset vastustivat Euroopan integraatiota. Bryssel ei pitänyt näitä laillisina erimielisyyksinä, vaan ”viestinnän ongelmana”.

Ratkaisu: ”Vuoropuhelu” ja suora rahoitus

Ratkaisuna nähtiin ”vuoropuhelun” laajentaminen kansalaisyhteiskunnan kanssa rahoittamalla soveltuvia järjestöjä suoraan. Euroopan parlamentin entinen puhemies Nicole Fontaine myönsi: ”Emme ole selittäneet riittävästi Euroopan rakentamisen etuja […] olemme olleet liian vaatimattomia.”

CERV-ohjelma: Keskeinen rahoitusväline

Selkein ilmaus tästä suuntauksesta on vuosien 2021–2027 monivuotinen rahoituskehys. Sen keskeisin väline on Kansalaiset, tasa-arvo, oikeudet ja arvot (CERV) -ohjelma.

Suurimpia edunsaajia ovat eturyhmät, jotka edistävät radikaaleja sukupuoli- ja seksuaalisuusagendoja.

Yksilönsuojelusta kulttuuristen normien pakottamiseen

Ensi silmäyksellä rasismin tai syrjinnän torjuminen vaikuttaa kiitettävältä. EU:n rahoittamat aloitteet kuitenkin usein hämärtävät eron yksilöiden suojelemisen ja kulttuuristen normien pakottamisen välillä, jotka määrittelevät uudelleen perheen, sukupuoliroolit ja seksuaalisuuden.

Esimerkkejä rajan hämärtymisestä

Kansalaisjärjestöt propagandan välineinä

Rahoitusrakenne muuttaa kansalaisjärjestöjen roolia. Sen sijaan, että ne olisivat kansalaisyhteiskunnan riippumattomia ääniä, ne tulevat taloudellisesti riippuvaisiksi komissiosta ja välittävät sen prioriteetteja takaisin julkiseen keskusteluun. Tämä luo ”välillisen propagandan” ilmiön.

• Järjestöt esittävät EU:n politiikkaa ”ruohonjuuritason vaatimuksina”.
• Ne jopa lobbaavat niitä instituutioita, jotka niitä rahoittavat.
• Kansalaisyhteiskunnan luonnollinen tehtävä kääntyy päälaelleen.

Näkymät tulevaisuuteen

EU:n politiikan kehitys viittaa siihen, että paine jäsenvaltioihin omaksua yhtenäinen näkemys perheestä, avioliitosta ja sukupuolesta vain voimistuu. Poikkeavat kansalliset perinteet saatetaan järjestelmällisesti syrjäyttää.

Kolme huomionarvoista kehityssuuntausta

Perussopimusuudistus: 10 keskeistä alaa

Perheoikeuden uusi uhka

Perheoikeuden siirtyminen EU:n toimivaltaan on erityisen huolestuttavaa. Uudistus voisi antaa unionille mahdollisuuden pakottaa kaikki jäsenvaltiot hyväksymään EU:n näkemyksiä riippumatta niiden omista perustuslaillisista perinteistä.

• Pakollinen abortin hyväksyminen
• Sijaissynnytyksen laillistaminen
• Eutanasian salliminen
• Liberaalin seksuaalikasvatuksen käyttöönotto kouluissa

Spinellin federalistisen vision voitto

Tämä kehitys edustaa Altiero Spinellin federalistisen vision voittoa, johon parlamentin päätöslauselmassa viitataan. Spinellin tavoitteena oli poistaa suvereenit kansallisvaltiot ja luoda uusi valtio ”vallankumouksellisen puolueen diktatuurilla”.

Taltio esityksestä

Tätä esityksestä koottua tiivistelmää tarkemmin asioihin voi tutustua TV-taltiolta. TV7 kuvasi koko Rafał Dorosińskin luennon ja sen voi katsella TV7:n arkistosta tekstitettynä suomeksi.