Sukupuoliystävällisiä kuntia ja kouluja

Luin hälyttävän uutisen Yleltä 30.1.2017, vaan en yllättävän. ”Nuorten tyttöjen transsukupuolisuustutkimukset ovat moninkertaistuneet. Valtaosa alaikäisistä transtutkimuksiin hakeutuneista on tytöiksi syntyneitä. Lähetteiden määrä on kuudessa vuodessa nelinkertaistunut.” Nuorten tyttöjen transsukupuolisuustutkimukset ovat moninkertaistuneet Suomessa on siis kasvava joukko nuoria tyttöjä, joilla on sukupuolensa kanssa ongelmia. Tämä tulee tiedostaa, kun sukupuolen moninaisuus-agendaa ajetaan kouluihin.

Tampereen yliopistollisen sairaalan nuorisopsykiatrian ylilääkäri Riittakerttu Kaltiala-Heino kysyy kyseisessä artikkelissa oleellisen kysymyksen:Voiko olla, että nyt on sellainen aika, että se on erityisen mahdollista kanavoida sukupuoliahdistukseen.” Nyt on ainakin sellainen aika, jolloin ihmisten jako naisiin ja miehiin kyseenalaistetaan ja näin kylvetään epäilyksen siemen nuorten mieliin: oletko nainen, mies vai joku muu, mikä? On helppo suhtautua omaan sukupuoleen kielteisesti, onhan se esitetty taakkana ja ihmistä sitovana asiana. Kaikki tämä tietysti sateenkaarenväreihin puettuna, fanfaarien soidessa, älymystön kiitellessä ja valtamedian ylistäessä ”sukupuolen moninaisuutta”.

Sukupuolen moninaisuus kuulostaakin pintapuolisesti myönteiseltä asialta, mutta tuo käsite kätkee sisäänsä sukupuolta vähätteleviä ja lasten tervettä kasvua heikentäviä väitteitä: ihminen voi olla väärässä kehossa, sukupuoli on biologiasta irrallista, sukupuoli on kuin roolivaatteet, jotka voit valita ja heittää niskaan. Murrosikäinen joutuu sukupuolen moninaisuus-puheiden kautta hämmennyksiin itsensä kanssa ja jos koulujen opetus ja käytännöt setasertifioidaan maanlaajuisesti, niin oireilevien alaikäisten määrä jatkaa taatusti kasvamistaan. Sanokaa minun sanoneen. Murrosikä on haastavaa aikaa jo ilman mediasta tai koulumaailmasta nousevaa sukupuolen kyseenalaistamista.

Kuka minä olen, kelpaanko minä, mitä minusta tulee -kysymykset pomppaavat nuoren ajatuksiin yhtä tiuhaan kuin whatsApp-viestit älypuhelimen näytölle. Oikea vastaus näihin kysymyksiin ei ole sukupuolen muuttamiseen tähtäävät hoidot, sukupuolineutraalit vessat tai henkilötunnukset vailla sukupuolesta kertovaa määrettä. Sukupuolen moninaisuuden sijaan olisikin parempi puhua vaikkapa sukupuoliystävällisyydestä (jos jokin voi olla ympäristöystävällistä, niin miksei sitten näinkin). Sukupuoliystävällisyys näkee sukupuolen suojeltavan arvoisena asiana ja kiinteänä osana ihmisen ainutlaatuisuutta. Sukupuoliystävällisyys antaa tilaa erilaisille yksilöille, jolloin omassa sukupuolessa on hyvä olla, olipa tyttö tai poika sitten luonteltaan, mieltymyksiltään tai ulkonäöltään tuollainen tai tällainen. Harva asia on 100 % luonnollista ja luonnonmukaista, kuten sukupuoli. Sitä ei osteta tai vaihdeta, vaan siihen synnytään.

Jos haluamme tulevaisuudessa lukea hyviä uutisia itsensä kanssa sovussa olevista lapsista ja nuorista, täytyy heitä suojella harhaanjohtavilta puheilta sukupuolen omavaltaisesta määrittelystä. Nyt vaan luomaan sukupuoliystävällisiä kuntia ja kouluja, se on erityisesti tulevaisuuden toivojen etu!

Kirjoittaja Susanna Koivula
Aito avioliitto ry:n puheenjohtaja